Tuuppausmenetelmien käyttö työaikaisen ruokailun ohjaamisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kouva, Hanna (2021)
Kouva, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111420211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111420211
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia tuuppausmenetelmiä on käytetty työaikaisen ruokailun ja ruokavalintojen ohjauksessa terveellisempään suuntaan sekä millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saavutettu. Tavoitteena oli koota tietoa toimivista menetelmistä, joiden avulla voidaan kehittää ja suunnitella henkilöstöravintoloiden toimintaa niin, että asiakkaat voivat halutessaan helposti tehdä terveellisempiä valintoja.
Ravitsemuspolitiikan keinoja käytetään terveyden edistämiseen. Näitä keinoja täydentämään tarvitaan kuitenkin muitakin toimenpiteitä. Virheelliset ruokavalinnat aiheuttavat merkittävän riskin monille kansansairauksillemme. Ruoankäytön tutkimuksissa on havaittu, että henkilöstöravintoloissa lounaansa nauttivat tekevät keskimäärin parempia valintoja kuin muulla tavalla lounasruokailunsa järjestävät. Tästä huolimatta henkilöstöravintoloissakaan ruokailevat eivät onnistu kaikissa valinnoissa. Käyttäytymistaloustieteeseen perustuva nudging eli tuuppaaminen on yksi tapa, jolla voidaan edistää parempia valintoja.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin tietokannoista, lisäksi hyödynnettiin Finna-hakupalvelun kansainvälistä artikkelihakua. Aineisto valittiin määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Luokittelussa ja jäsentelyssä käytettiin sisällönanalyysia. Aineistoksi valittiin viisitoista tutkimusartikkelia, jotka kaikki olivat englanninkielisiä. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ollut saatavissa.
Tulokset osoittivat, että erilaisten tuuppausmenetelmien avulla voidaan vaikuttaa ruokavalintoihin. Tutkimuksissa käytetyt menetelmät vaihtelivat, ja niitä käytettiin joko yksin tai yhdistellen. Tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä olivat pohjustus, huomion kiinnittäminen ja oletusvalinnat. Kaikilla menetelmillä saavutettiin muutoksia asiakkaiden ruokavalinnoissa. Saavutetut muutokset olivat kuitenkin kokoluokaltaan pieniä.
Työssä löydettyä tietoa voidaan hyödyntää henkilöstöravintolatoimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Jatkotutkimuksen aiheita ovat esimerkiksi millaisiin ruokailijoihin tuuppausten vaikutukset kohdistuvat. Suomessa tuuppauksia on tutkittu kestävän kehityksen mukaisten ruokavalintojen näkökulmasta. Myös kestävän kehityksen ja ravitsemuksen näkökulman yhdistäminen kaipaa lisää tutkimusta.
Ravitsemuspolitiikan keinoja käytetään terveyden edistämiseen. Näitä keinoja täydentämään tarvitaan kuitenkin muitakin toimenpiteitä. Virheelliset ruokavalinnat aiheuttavat merkittävän riskin monille kansansairauksillemme. Ruoankäytön tutkimuksissa on havaittu, että henkilöstöravintoloissa lounaansa nauttivat tekevät keskimäärin parempia valintoja kuin muulla tavalla lounasruokailunsa järjestävät. Tästä huolimatta henkilöstöravintoloissakaan ruokailevat eivät onnistu kaikissa valinnoissa. Käyttäytymistaloustieteeseen perustuva nudging eli tuuppaaminen on yksi tapa, jolla voidaan edistää parempia valintoja.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin tietokannoista, lisäksi hyödynnettiin Finna-hakupalvelun kansainvälistä artikkelihakua. Aineisto valittiin määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaan. Luokittelussa ja jäsentelyssä käytettiin sisällönanalyysia. Aineistoksi valittiin viisitoista tutkimusartikkelia, jotka kaikki olivat englanninkielisiä. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ollut saatavissa.
Tulokset osoittivat, että erilaisten tuuppausmenetelmien avulla voidaan vaikuttaa ruokavalintoihin. Tutkimuksissa käytetyt menetelmät vaihtelivat, ja niitä käytettiin joko yksin tai yhdistellen. Tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä olivat pohjustus, huomion kiinnittäminen ja oletusvalinnat. Kaikilla menetelmillä saavutettiin muutoksia asiakkaiden ruokavalinnoissa. Saavutetut muutokset olivat kuitenkin kokoluokaltaan pieniä.
Työssä löydettyä tietoa voidaan hyödyntää henkilöstöravintolatoimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Jatkotutkimuksen aiheita ovat esimerkiksi millaisiin ruokailijoihin tuuppausten vaikutukset kohdistuvat. Suomessa tuuppauksia on tutkittu kestävän kehityksen mukaisten ruokavalintojen näkökulmasta. Myös kestävän kehityksen ja ravitsemuksen näkökulman yhdistäminen kaipaa lisää tutkimusta.