Sukupolvien välinen vuorovaikutus vanhuspalveluiden voimavaraksi : Ideoita ikäihmisten perhehoidosta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ikäihmisten perhehoidon kontekstista käsin keinoja, miten sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta saadaan voimavaroja vanhuspalveluihin. Ikäihmisten perhehoito on hoitajan omassa kodissa tapahtuvaa hoivaa, jota kehitetään aktiivisesti yhdeksi palveluvaihtoehdoksi laitos- ja kotihoidon välimaastoon. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisen Perhehoitoliitto ry:n kanssa.

Laadullisessa tutkimuksessa kartoitettiin kymmenen ikäihmisten perhehoidon kehittäjän/ vastuuhenkilön ajatuksia sukupolvien välistä vuorovaikutusta edistävistä työorien-taatioista ja –käytännöistä sekä tarvittavista kehittämistoimista. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina esitettiin näkökulmia yhteisöllisyyteen ja voimaantumiseen. Tutkimuksessa oli vaikutteita sosiaalityön käytäntötutkimuksesta ja kehittämistoiminnasta. Empiirinen tutkimusaineisto muodostui viidestä teemahaastattelusta ja viidestä Elomake -vastauksesta. Aineiston analyysissä käytettiin rinnakkain aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joissa kerättyä kokemustietoa peilattiin ja jäsennettiin teoreettisten käsitteiden avulla. Tuloksia verrattiin myös Englannissa toteutettavan aikuisten perhehoidon (adult placement, shared lives) toimintamalleihin ja terminologiaan.

Tutkimustuloksina esitetään erilaisia kehittämisideoita, joilla sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta voitaisiin saada tulevaisuudessa voimavaroja vanhuspalveluihin. Ne on koottu voimauttava perhe, toimiva yhteisöllisyys ja vaikuttava kehittäminen –käsitteiden alle. Tarvitaan mm. iäkkäiden aitoa kuulemista, omaisyhteistyön syventä-mistä, rohkeutta ottaa lapset ja nuoret luontevalla tavalla mukaan hoivayhteisöjen arkeen, koulujen, järjestöjen ja asukasyhdistysten muodostamia tukiverkkoja ja päätöksentekoa, joka tukee sukupolvien välistä vuorovaikutusta edistävien palvelukonseptien kehittämistä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää sukupolvinäkökulman vahvistamiseen vanhuspalveluissa, mutta niistä voi löytää ideoita myös laajemmin perhe- ja yhteisöperusteisten hoivapalveluiden kehittämiselle Suomessa. Lisäksi tutkimuksen antia voi hyödyntää opetustyön sisältöjen kehittämisessä eri kouluasteilla. Tulokset antavat tukea ikäihmisten perhehoidon erityispiirteiden kuvaamiseen, valmennussisältöjen kehittämiseen ja asiakaskokemusten tutkimiseen.

The aim of this thesis was to examine from the context of foster care of older people how intergenerational dialogue can provide resources for the geriatric services in the future. The foster care of older people takes place at private homes. It is a growing service alternative between home and institutional care. The thesis was implemented closely together with Finnish Federation of Foster care Associations.

Ten development and management workers of foster care of older people were asked in this qualitative study to describe orientations, practices and ideas for developing intergenerational dialogue. The theoretical underpinnings were communality and empowerment. This thesis was influenced by practical research and development of the social work. The empiric data was based on five thematized interviews and five questionnaire answers which were both content analyzed. The results were construed via theoretical approaches and also compared with practices and terminology used in the UK among foster care (adult placement, shared lives).

In this research results are ideas for developing intergenerational dialogue in the geriatric services. They are presented through three concepts such as empowering family, functional communality and effective development. The results indicate for example that we need to hear the aged people’s opinions more and to have courage to let children and young people be involved in the everyday life in care communities in their own ways. We also need actively develop safety networks and decision making for new intergenerational service concepts.

The results of this thesis can be used for improving intergenerational dialogue inside the geriatric services but there are some relevant ideas for developing Finnish family- and community-based care services in general. The outcomes can also be used for planning education for different school levels. The findings can be helpful for defining special features of foster care of older people, for training new family caretakers or for planning customer oriented research.