Tilinpäätöskokousten käytännöt ja kehittäminen tilitoimistossa
Rosendahl, Bettina (2021)
Rosendahl, Bettina
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620380
Tiivistelmä
Tilitoimistot tarjoavat usein erilaisia palveluita asiakasyrityksille koon ja toimialan mukaan. Palvelun onnistumisen kannalta tärkeimpänä voidaan pitää sitä, miten hyvin tilinpäätöksen toteuttamisessa sekä tilinpäätöskokouksessa onnistutaan. Parhaimmillaan tilinpäätöskokoukset ovat asiakkaiden kannalta hyödyllisiä tilanteita, joissa he saavat apua ja tukea yrityksen toimintaa koskeviin kysymyksiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja analysoida kirjanpitäjille kohdistuneen kyselyn avulla tilinpäätöskokousten nykyisiä käytäntöjä ja kokousten kehittämistarpeita.
Tutkimuksen teoriaosassa kuvattiin aiemman kirjallisuuden pohjalta tilinpäätöskokouksille asetettuja tavoitteita ja sisältöä sekä kokousten kehittämistarpeita ja esitettyjä ennakointeja kirjanpitäjän muuttuvasta roolista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli pääosin avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 suurehkossa tilitoimistossa työskentelevää kirjanpitäjää. Vastaukset analysoitiin käyttämällä laadullista sisällön analyysiä.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaajien käsityksissä tilinpäätöskokousten keskeisistä tavoitteista korostui vahvimmin asiakassuhteiden ylläpitäminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus kirjanpitäjän ja asiakkaan välillä. Tärkeänä tavoitteena pidettiin myös asiakkaan ymmärryksen lisäämistä ja tiedon jakamista heidän omasta yritystoiminnastaan. Vastaajien käsityksissä onnistuneesta tilinpäätöskokouksesta mainittiin useimmin molemminpuolinen hyöty sekä asiakkaalle että kirjanpitäjälle. Tilinpäätöskokousten onnistumista eniten rajoittavana tekijänä nähtiin ajan puute. Toinen iso rajoittava tekijä oli yhteisten käytäntöjen puute. Kirjanpitäjän roolin nähtiin tulevaisuudessa painottuvan taloudelliseen neuvontaan ja konsultointiin. Kirjanpidon automatisoituminen koettiin sekä mahdollisuutena että uhkana.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tilinpäätöskokouksia voitaisiin kehittää eri tavoin, kuten luomalla mallipohjan tilinpäätöskokouksille sekä kouluttamalla kirjanpitäjiä ja asiakkaita koskien tilinpäätöskokousten yleisiä käytänteitä. Tarkoituksena on päästä kohti selkeämpiä tilinpäätöskokousten käytäntöjä hyödyntämällä tilinpäätöskokouksen mallipohjaa.
Jatkotutkimuksena voidaan ehdottaa, että kyselytutkimus tehdään useammassa eri tilitoimistossa. Myös asiakkaille voitaisiin tehdä kysely siitä, millaisia toiveita heillä olisi tilinpäätöskokouksille. Lisäksi tilinpäätöskokousten jo olemassa olevia mallipohjia voidaan kartoittaa. Lopulta voitaisiin kehittää ajantasainen ja toimiva mallipohja. Accounting firms offer various services depending on the scale and line of work or industry of the client. The successful delivery of services is often measured by how well the financial statement is made and how the financial statement meetings have been managed. Financial statement meetings can be beneficial for the client and offer help and support for current and relevant financial questions the client may have.
The aim of this study is to describe and analyze the current practices and development suggestions of financial statement meetings.
The theory section of the study consists of a literature review based on earlier scientific literature of the subject. The main themes are the goals and development areas of financial statement meetings and predictions and expectations on the changing role of accountants. The empirical data was collected using a questionnaire. The questionnaire was sent to twelve (12) accountants who worked in a sizeable Finnish accounting firm. The answers were analyzed using qualitative content analysis.
The results of this study showed that the respondents generally found the goal of a financial statement meeting to be about maintaining steady customer relationships and communicating with the client. Increasing the understanding of the client and sharing knowledge of their businesses was also found important. A successful meeting should benefit both the client and the accountant. The most restricting factors of the meetings were both lack of time and lack of general practices. The future role of accountants was predicted to focus on financial guidance and consulting. The ongoing automation of accounting was seen both as a possibility and a threat.
In conclusion, financial statement meetings can be developed in different ways such as creating a model template for the meetings. The model template can be used to train both accountants and clients to understand the goals and best practices of financial statement meetings in order to make the process more structured and clear for both parties.
To further expand this research in the future, the questionnaire can be sent to multiple accounting firms. Furthermore, also the clients can be surveyed for their wishes and goals for future financial statement meetings. Finally, a modern and functioning model template for financial statement meetings can be developed.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja analysoida kirjanpitäjille kohdistuneen kyselyn avulla tilinpäätöskokousten nykyisiä käytäntöjä ja kokousten kehittämistarpeita.
Tutkimuksen teoriaosassa kuvattiin aiemman kirjallisuuden pohjalta tilinpäätöskokouksille asetettuja tavoitteita ja sisältöä sekä kokousten kehittämistarpeita ja esitettyjä ennakointeja kirjanpitäjän muuttuvasta roolista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli pääosin avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 suurehkossa tilitoimistossa työskentelevää kirjanpitäjää. Vastaukset analysoitiin käyttämällä laadullista sisällön analyysiä.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaajien käsityksissä tilinpäätöskokousten keskeisistä tavoitteista korostui vahvimmin asiakassuhteiden ylläpitäminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus kirjanpitäjän ja asiakkaan välillä. Tärkeänä tavoitteena pidettiin myös asiakkaan ymmärryksen lisäämistä ja tiedon jakamista heidän omasta yritystoiminnastaan. Vastaajien käsityksissä onnistuneesta tilinpäätöskokouksesta mainittiin useimmin molemminpuolinen hyöty sekä asiakkaalle että kirjanpitäjälle. Tilinpäätöskokousten onnistumista eniten rajoittavana tekijänä nähtiin ajan puute. Toinen iso rajoittava tekijä oli yhteisten käytäntöjen puute. Kirjanpitäjän roolin nähtiin tulevaisuudessa painottuvan taloudelliseen neuvontaan ja konsultointiin. Kirjanpidon automatisoituminen koettiin sekä mahdollisuutena että uhkana.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tilinpäätöskokouksia voitaisiin kehittää eri tavoin, kuten luomalla mallipohjan tilinpäätöskokouksille sekä kouluttamalla kirjanpitäjiä ja asiakkaita koskien tilinpäätöskokousten yleisiä käytänteitä. Tarkoituksena on päästä kohti selkeämpiä tilinpäätöskokousten käytäntöjä hyödyntämällä tilinpäätöskokouksen mallipohjaa.
Jatkotutkimuksena voidaan ehdottaa, että kyselytutkimus tehdään useammassa eri tilitoimistossa. Myös asiakkaille voitaisiin tehdä kysely siitä, millaisia toiveita heillä olisi tilinpäätöskokouksille. Lisäksi tilinpäätöskokousten jo olemassa olevia mallipohjia voidaan kartoittaa. Lopulta voitaisiin kehittää ajantasainen ja toimiva mallipohja.
The aim of this study is to describe and analyze the current practices and development suggestions of financial statement meetings.
The theory section of the study consists of a literature review based on earlier scientific literature of the subject. The main themes are the goals and development areas of financial statement meetings and predictions and expectations on the changing role of accountants. The empirical data was collected using a questionnaire. The questionnaire was sent to twelve (12) accountants who worked in a sizeable Finnish accounting firm. The answers were analyzed using qualitative content analysis.
The results of this study showed that the respondents generally found the goal of a financial statement meeting to be about maintaining steady customer relationships and communicating with the client. Increasing the understanding of the client and sharing knowledge of their businesses was also found important. A successful meeting should benefit both the client and the accountant. The most restricting factors of the meetings were both lack of time and lack of general practices. The future role of accountants was predicted to focus on financial guidance and consulting. The ongoing automation of accounting was seen both as a possibility and a threat.
In conclusion, financial statement meetings can be developed in different ways such as creating a model template for the meetings. The model template can be used to train both accountants and clients to understand the goals and best practices of financial statement meetings in order to make the process more structured and clear for both parties.
To further expand this research in the future, the questionnaire can be sent to multiple accounting firms. Furthermore, also the clients can be surveyed for their wishes and goals for future financial statement meetings. Finally, a modern and functioning model template for financial statement meetings can be developed.