Scrumin haasteet maantieteellisesti hajautetuissa ohjelmistoprojekteissa
Pylkki, Petra (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112221041
Tiivistelmä
Maantieteellisesti hajautettu ketterä ohjelmistokehitys on kasvattanut suosiota 2000-luvun alusta lähtien. Suosiota on kasvattanut globalisaation tuomat hyödyt sekä jatkuvasti kehittyvät innovaatiot, jotka mahdollistavat työnteon hajautetussa mallissa. Ketteristä menetelmistä suurin osa on kuitenkin suunniteltu paikallisesti toimivaan työskentelymalliin, joka aiheuttaa merkittäviä ristiriitoja soveltaessa niitä hajautettuun ohjelmistokehitykseen.
Tässä tutkimuksessa maantieteellisesti hajautetun ketterän ohjelmistokehityksen menetelmä painottui Scrum-viitekehykseen, jota pidetään niin sopivana kuin epäsopivanakin menetelmänä hajautettuun kehitysmalliin. Varsinaisena tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä haasteita maantieteellisesti hajautetuissa Scrum-tiimeissä esiintyy. Lisäksi alitavoitteena oli selvittää, ilmeneekö henkilöiden taustatietojen ja merkittävimpien haasteiden välille selkeää korrelaatiota. Tutkimus toteutettiin strukturoidulla verkkokyselyllä, joka jaettiin kolmeen suomalaiseen ohjelmistoalan yritykseen aikavälillä 05/2021–09/2021. Aineisto purettiin ja analysoitiin hyödyntämällä Excel- ja SPSS-ohjelmistoja.
Tutkimuksen keskeinen tietoperusta käsittelee ketterään ohjelmistokehittämiseen sekä hajautettuun ohjelmistokehittämiseen liittyviä määrittelyitä, jotka johdattelevat tutkimuksessa tarkemmin käsiteltyyn Scrum-viitekehykseen ja sen hajautettuun malliin. Hajautetusta Scrumista käsitellään lisäksi siihen liitettyjä haasteita, joita aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Tietoperusta rajattiin pelkästään IT-alaan liittyviin tieteellisiin artikkeleihin, konferenssijulkaisuihin ja kirjoihin.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että maantieteellisesti hajautetuissa Scrum-tiimeissä suurin kaikille rooleille yhteinen haaste oli kommunikointi ja tiedon välittäminen. Varsinkin nuoremman ikäluokan henkilöt kokivat haasteen merkittävänä, joka selittää henkilöiden sosiaaliskulttuurillisia eroavaisuuksia. Myös liian suurella Scrum-tiimin koolla havaittiin olevan yhteys kommunikointiongelmiin. Lisäksi tuloksissa selvisi Scrumin roolien yksittäisten työkäytäntöjen merkittävimpiä haasteita, jotka liittyivät yhteisymmärrykseen ja koordinointiin,
tehokkuuden ja tuottavuuden varmistamiseen sekä päätösten tekemiseen. Nämä liittyivät paljolti Scrum-tiimin päivittäiseen tekemiseen, jossa korostui etenkin iteratiivisen vuorovaikuttamisen ja tavoitteen tarpeeksi kattavan selkiyttämisen puutteet.
Tässä tutkimuksessa maantieteellisesti hajautetun ketterän ohjelmistokehityksen menetelmä painottui Scrum-viitekehykseen, jota pidetään niin sopivana kuin epäsopivanakin menetelmänä hajautettuun kehitysmalliin. Varsinaisena tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä haasteita maantieteellisesti hajautetuissa Scrum-tiimeissä esiintyy. Lisäksi alitavoitteena oli selvittää, ilmeneekö henkilöiden taustatietojen ja merkittävimpien haasteiden välille selkeää korrelaatiota. Tutkimus toteutettiin strukturoidulla verkkokyselyllä, joka jaettiin kolmeen suomalaiseen ohjelmistoalan yritykseen aikavälillä 05/2021–09/2021. Aineisto purettiin ja analysoitiin hyödyntämällä Excel- ja SPSS-ohjelmistoja.
Tutkimuksen keskeinen tietoperusta käsittelee ketterään ohjelmistokehittämiseen sekä hajautettuun ohjelmistokehittämiseen liittyviä määrittelyitä, jotka johdattelevat tutkimuksessa tarkemmin käsiteltyyn Scrum-viitekehykseen ja sen hajautettuun malliin. Hajautetusta Scrumista käsitellään lisäksi siihen liitettyjä haasteita, joita aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Tietoperusta rajattiin pelkästään IT-alaan liittyviin tieteellisiin artikkeleihin, konferenssijulkaisuihin ja kirjoihin.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että maantieteellisesti hajautetuissa Scrum-tiimeissä suurin kaikille rooleille yhteinen haaste oli kommunikointi ja tiedon välittäminen. Varsinkin nuoremman ikäluokan henkilöt kokivat haasteen merkittävänä, joka selittää henkilöiden sosiaaliskulttuurillisia eroavaisuuksia. Myös liian suurella Scrum-tiimin koolla havaittiin olevan yhteys kommunikointiongelmiin. Lisäksi tuloksissa selvisi Scrumin roolien yksittäisten työkäytäntöjen merkittävimpiä haasteita, jotka liittyivät yhteisymmärrykseen ja koordinointiin,
tehokkuuden ja tuottavuuden varmistamiseen sekä päätösten tekemiseen. Nämä liittyivät paljolti Scrum-tiimin päivittäiseen tekemiseen, jossa korostui etenkin iteratiivisen vuorovaikuttamisen ja tavoitteen tarpeeksi kattavan selkiyttämisen puutteet.