Digitaalisten ohjelmistojen käyttöönoton johtaminen
Ratia, Pauli (2021)
Ratia, Pauli
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521669
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan digitaalisten ohjelmistojen käyttöönottoa ja käyttöönoton johtamista liikennemyymäläympäristössä työntekijän näkökulmasta. Digitaalisten ohjelmis-tojen käyttöönottoa on tutkittu muilla aloilla, mutta liikennemyymälätoimialan kontekstissa tutkimuksia ei ole. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia liikennemyymälätoimialalla työskentelevillä henkilöillä on digitaalisten järjestelmien käyt-töönotosta ja miten järjestelmien käyttäminen vaikuttaa heidän suorittavan työn tekemi-seensä.
Varsinaisena tutkimuskysymyksenä tässä työssä on, kuinka työntekijät muuttaisivat digi-taalisten ohjelmistojen käyttöönottoa ja miten he kokevat uusien ohjelmistojen käyttöön-oton sujuvuuden. Tutkimus toteutettiin Osuuskauppa Varuboden-Oslan liikennemyymä-löissä keväällä 2021. Aineisto tutkimukseen kerättiin Webropol-internetkyselytyökalun avul-la. Kysely jaettiin liikennemyymälöiden esimiehille Workchat-sovelluksen avulla. Esimiehet vastasivat kyselyn jakamisesta toimipaikkojensa työntekijöille. Kyselylinkki oli avoinna neljä viikkoa. Kyselyyn vastasi noin viidennes kaikista Varuboden-Oslan liikennemyymälätyönte-kijöistä.
Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksien analysoinnissa käytettiin Webropolin tarjoamia yhteenvetotyökaluja, mutta avoimien kysy-myksien analyysiin vaikutteita otettiin sisällönanalyysista. Sisällönanalyysia toteutettiin ai-neistolähtöisesti, sillä useissa vastauksissa toistuivat samankaltaiset sisällöt, mikä kiinnitti huomiota heti alusta lähtien.
Tutkimus osoittaa, että perehdytykseen käytetty aika korreloi digitaalisten ohjelmistojen käyttämiseen sitoutumisen kanssa. Hyvin toteutettu perehdytys digitaalisten työvälineiden käyttöön myös pienentää muutosvastarintaa ja parantaa sovellusten käyttökokemusta.
Työntekijät näkevät digitaalisten ohjelmistojen käytön osin hieman ristiriitaisesti: toiset ymmärtävät niiden tuovan helpotusta arjen työtehtäviin, mutta osa työntekijöistä kokee digitaalisten ohjelmistojen käytön kuormittavana, aikaa vievänä sekä lisätyönä, joka vie resurssia varsinaisen suorittavan työn tekemiseltä.
Johtopäätös on, että perehdyttäminen ja digitaalisten ohjelmistojen käytön aloittaminen kannattaa tehdä ilman aikapainetta ja varata käytön aloittamiseen riittävästi resursseja. Kun ohjelmistoon ja sen käyttämiseen saa perehtyä rauhassa ilman ympäristön aiheutta-mia häiriöitä, työntekijöillä on mahdollisuus saada heti alusta alkaen varmuutta ja toistoja ohjelmistojen käyttämiseen, mikä kasvattaa todennäköisyyttä digitaalisten ohjelmistojen käyttämiseen suorittavan työn tukena.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan digitaalisten ohjelmistojen käyttöönottoa ja käyttöönoton johtamista liikennemyymäläympäristössä työntekijän näkökulmasta. Digitaalisten ohjelmis-tojen käyttöönottoa on tutkittu muilla aloilla, mutta liikennemyymälätoimialan kontekstissa tutkimuksia ei ole. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia liikennemyymälätoimialalla työskentelevillä henkilöillä on digitaalisten järjestelmien käyt-töönotosta ja miten järjestelmien käyttäminen vaikuttaa heidän suorittavan työn tekemi-seensä.
Varsinaisena tutkimuskysymyksenä tässä työssä on, kuinka työntekijät muuttaisivat digi-taalisten ohjelmistojen käyttöönottoa ja miten he kokevat uusien ohjelmistojen käyttöön-oton sujuvuuden. Tutkimus toteutettiin Osuuskauppa Varuboden-Oslan liikennemyymä-löissä keväällä 2021. Aineisto tutkimukseen kerättiin Webropol-internetkyselytyökalun avul-la. Kysely jaettiin liikennemyymälöiden esimiehille Workchat-sovelluksen avulla. Esimiehet vastasivat kyselyn jakamisesta toimipaikkojensa työntekijöille. Kyselylinkki oli avoinna neljä viikkoa. Kyselyyn vastasi noin viidennes kaikista Varuboden-Oslan liikennemyymälätyönte-kijöistä.
Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksien analysoinnissa käytettiin Webropolin tarjoamia yhteenvetotyökaluja, mutta avoimien kysy-myksien analyysiin vaikutteita otettiin sisällönanalyysista. Sisällönanalyysia toteutettiin ai-neistolähtöisesti, sillä useissa vastauksissa toistuivat samankaltaiset sisällöt, mikä kiinnitti huomiota heti alusta lähtien.
Tutkimus osoittaa, että perehdytykseen käytetty aika korreloi digitaalisten ohjelmistojen käyttämiseen sitoutumisen kanssa. Hyvin toteutettu perehdytys digitaalisten työvälineiden käyttöön myös pienentää muutosvastarintaa ja parantaa sovellusten käyttökokemusta.
Työntekijät näkevät digitaalisten ohjelmistojen käytön osin hieman ristiriitaisesti: toiset ymmärtävät niiden tuovan helpotusta arjen työtehtäviin, mutta osa työntekijöistä kokee digitaalisten ohjelmistojen käytön kuormittavana, aikaa vievänä sekä lisätyönä, joka vie resurssia varsinaisen suorittavan työn tekemiseltä.
Johtopäätös on, että perehdyttäminen ja digitaalisten ohjelmistojen käytön aloittaminen kannattaa tehdä ilman aikapainetta ja varata käytön aloittamiseen riittävästi resursseja. Kun ohjelmistoon ja sen käyttämiseen saa perehtyä rauhassa ilman ympäristön aiheutta-mia häiriöitä, työntekijöillä on mahdollisuus saada heti alusta alkaen varmuutta ja toistoja ohjelmistojen käyttämiseen, mikä kasvattaa todennäköisyyttä digitaalisten ohjelmistojen käyttämiseen suorittavan työn tukena.