" Minkälaisia näkemyksiä poliisiyksiköiden päällikkötasolla on poliisi (ylempi AMK) -tutkinnosta?"
Katila, Jarmo (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622096
Tiivistelmä
Työelämälle ja sille valmistavalle koulutukselle asetetut vaatimukset kasvavat koko ajan. Poliisityö ja -koulutus ei tee tässä asiassa poikkeusta. Poliisikoulusta tuli ammattikorkeakoulu vuonna 2014, jonka jälkeen päällystökoulutus muutettiin poliisi (ylempi AMK) -tutkinnoksi. Poliisihallintoon syntyi oma korkeakoulujärjestelmä, jota pitkin pystyy kouluttautumaan hallinnon korkeimpiin virkoihin asti.
Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia näkemyksiä poliisiyksiköiden päällikkötasolla on poliisi (ylempi AMK) -tutkinnosta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli päällystötehtävien nimitykset tekevä poliisilaitosten ylin johto, jolta teemahaastatteluilla kerättiin laadullisen tutkimuksen aineisto. Työssä selvitettiin tutkinnon tunnettuutta, arvostusta, koulutuksen antamia valmiuksia, päällystötehtävien osaamistarpeita ja poliisiyksiköiden koulutussuunnittelua. Tutkimuksessa myös peilattiin ja arvioitiin
siviilipuolen korkeakoulututkintojen antamia valmiuksia päällystötehtäviin.
Tutkimustulosten mukaan poliisilaitosten päällikkötaso arvostaa erittäin korkealle poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon ja pitää sitä tarpeellisena. Tutkinnon koetaan antavan valmiudet hyvin laaja-alaisesti erilaisiin päällystötehtäviin. Hallinnon oman korkeakoulututkinnon johtamis- ja substanssikoulutusta pidetään sopivimpana poliisin päällystötehtäviin. Koulutuksen tunnettuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää. Tutkinnon antamaa pätevyyttä ei myöskään tiedosteta kaikilta osin.
Mielikuvaa tutkinnon antamasta pätevyydestä tulee vahvistaa koulutuksen opetussuunnitelmassa. Poliisiammattikorkeakoulun ja poliisiyksiköiden pitää kehittää koulutusta yhdessä. Poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon on oltava joustavampi, jotta se pärjää kilpailussa muiden korkeakoulujen kanssa. Tutkinnossa tulee kuitenkin säilyttää riittävästi lähiopetusta, jolloin päällystötehtävissä tarvittava vertaistuki ja päällystöidentiteetti pääsevät muodostumaan. Poliisilaitosten pitää kehittää johdonmukaisella koulutussuunnittelulla ja nimityspolitiikalla päällystötehtävien houkuttelevuutta. Koko poliisiorganisaation yhteinen etu on saada paras mahdollinen potentiaali vaativiin päällystötehtäviin.
Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia näkemyksiä poliisiyksiköiden päällikkötasolla on poliisi (ylempi AMK) -tutkinnosta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli päällystötehtävien nimitykset tekevä poliisilaitosten ylin johto, jolta teemahaastatteluilla kerättiin laadullisen tutkimuksen aineisto. Työssä selvitettiin tutkinnon tunnettuutta, arvostusta, koulutuksen antamia valmiuksia, päällystötehtävien osaamistarpeita ja poliisiyksiköiden koulutussuunnittelua. Tutkimuksessa myös peilattiin ja arvioitiin
siviilipuolen korkeakoulututkintojen antamia valmiuksia päällystötehtäviin.
Tutkimustulosten mukaan poliisilaitosten päällikkötaso arvostaa erittäin korkealle poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon ja pitää sitä tarpeellisena. Tutkinnon koetaan antavan valmiudet hyvin laaja-alaisesti erilaisiin päällystötehtäviin. Hallinnon oman korkeakoulututkinnon johtamis- ja substanssikoulutusta pidetään sopivimpana poliisin päällystötehtäviin. Koulutuksen tunnettuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää. Tutkinnon antamaa pätevyyttä ei myöskään tiedosteta kaikilta osin.
Mielikuvaa tutkinnon antamasta pätevyydestä tulee vahvistaa koulutuksen opetussuunnitelmassa. Poliisiammattikorkeakoulun ja poliisiyksiköiden pitää kehittää koulutusta yhdessä. Poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon on oltava joustavampi, jotta se pärjää kilpailussa muiden korkeakoulujen kanssa. Tutkinnossa tulee kuitenkin säilyttää riittävästi lähiopetusta, jolloin päällystötehtävissä tarvittava vertaistuki ja päällystöidentiteetti pääsevät muodostumaan. Poliisilaitosten pitää kehittää johdonmukaisella koulutussuunnittelulla ja nimityspolitiikalla päällystötehtävien houkuttelevuutta. Koko poliisiorganisaation yhteinen etu on saada paras mahdollinen potentiaali vaativiin päällystötehtäviin.