Palkanlaskennan työtehtävät automaation alkumetreillä : palkanlaskijan näkökulmasta katsottuna
Viitaharju, Heidi (2021)
Viitaharju, Heidi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722133
Tiivistelmä
Taloushallinto on monen muun alan lisäksi automaation sekä robotiikan käyttöönoton murroksessa. Prosesseja automatisoidaan, joka johtaa työtehtävien jatkuvaan muuttumiseen nopeasti. Automatisoinnin lisäksi ohjelmistorobotit, robotiikka sekä tekoäly hoitavat yhä enenevissä määrin palkanlaskijan rutiininomaisia työtehtäviä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa palkanlaskennan nykyiset työtehtävät sekä saada kyselyn avulla yhteistyöyrityksen palkanlaskijoilta kehitysideoita tuleviin automaatiomuutoksiin.
Teoriaosassa käsitellään automaatiota yleisesti niin terminä kuin asiana. Tämän lisäksi automaation käyttötarkoituksia kuvataan sekä eri toimialoilla että suoraan taloushallinnossa. Teoriaosuudessa käydään läpi myös yhteistyöyrityksen nykyinen automatiikka ja sen käyttökohteet.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Automaatiokokemuksia sekä kehitysideoita selvitettiin palkanlaskijoille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn perusteella tulkittiin palkanlaskijoiden kokemusta automaatiosta sekä sitä, millaisia työtehtäviä palkanlaskijat toivovat automatisoitavan.
Lopputuloksena on selvitys automaation mahdollisuuksista ja niiden peilaamisesta yhteistyöyrityksen automaation tasoon. Kyselyn vastauksilla saadaan selville palkanlaskijan kokemus siitä, miten ja millä tavalla automaatiota tulisi yhteistyöyrityksessä hyödyntää. Yhteistyöyritys saa opinnäytetyöstä ideoita tuleviin kehityskohteisiin niin yleisellä tasolla kuin suoraan alaisilta palkanlaskennasta.
Teoriaosassa käsitellään automaatiota yleisesti niin terminä kuin asiana. Tämän lisäksi automaation käyttötarkoituksia kuvataan sekä eri toimialoilla että suoraan taloushallinnossa. Teoriaosuudessa käydään läpi myös yhteistyöyrityksen nykyinen automatiikka ja sen käyttökohteet.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Automaatiokokemuksia sekä kehitysideoita selvitettiin palkanlaskijoille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn perusteella tulkittiin palkanlaskijoiden kokemusta automaatiosta sekä sitä, millaisia työtehtäviä palkanlaskijat toivovat automatisoitavan.
Lopputuloksena on selvitys automaation mahdollisuuksista ja niiden peilaamisesta yhteistyöyrityksen automaation tasoon. Kyselyn vastauksilla saadaan selville palkanlaskijan kokemus siitä, miten ja millä tavalla automaatiota tulisi yhteistyöyrityksessä hyödyntää. Yhteistyöyritys saa opinnäytetyöstä ideoita tuleviin kehityskohteisiin niin yleisellä tasolla kuin suoraan alaisilta palkanlaskennasta.