Lastensuojelun sijaishuollon työharjoittelut ja julkisuuskuva : kysely Metropolian sosionomiopiskelijoille
Peltola, Netta; Väisänen, Noora (2021)
Peltola, Netta
Väisänen, Noora
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622035
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaalialan opiskelijoiden näkemyksiä ja toiveita lastensuojelun sijaishuollossa suoritettavia työharjoitteluja koskien sekä näkemyksiä ja ajatuksia lastensuojelun julkisuuskuvaan liittyen. Tarkoituksena oli myös selvittää näiden asioiden välisiä yhteyksiä. Työelämäkumppanina toimi Helsingin kaupungin lastenkoti. Tehtävänä oli tuottaa työelämäkumppanille tietoa kehittämistarpeista, jotka olivat lähtöisin lastensuojelun kentällä ilmenneistä haasteista. Haasteet liittyivät lastensuojelun kielteiseen julkisuuskuvaan ja sen sosionomiopiskelijoihin mahdollisesti vaikuttamaan halukkuuteen suorittaa harjoittelu lastensuojelun sijaishuollossa.
Opinnäytetyön yhtenä teoreettisena lähtökohtana toimi ymmärrys lastensuojelun kokonaisuudesta ja erityisesti lastensuojelun sijaishuollosta. Koska opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat, perehdyttiin työssä sosiaalialan tutkinto-ohjelman rakenteeseen yleisesti ja erityisesti Metropoliassa. Teoriaosuudessa tuotiin esiin myös työhyvinvoinnin, sosiaalialan palkkauksen ja rekrytoinnin näkökulmat. Lisäksi käsiteltiin lastensuojelun ja sosiaalialan julkisuuskuvasta tehtyä aiempaa tutkimusta, esimerkkejä mediajulkaisuista sekä tuotiin esiin kriittisen medialukutaidon näkökulma. Opinnäytetyön toteutus oli tutkimuksellinen, sillä toteutus tapahtui sähköisen kyselyn avulla. Aineiston määrälliset vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla ja laadulliset vastaukset koodaamalla.
Kyselyn tuloksista selvisi, että opiskelijoiden mielestä tärkeimmät tekijät hyvän harjoittelukokemuksen muodostumiseksi ovat ammattitaitoinen ohjaaja, jolla on riittävästi aikaa ohjata, hyvä työilmapiiri ja kunnollinen perehdytys. Noin puolet opiskelijoista vastasi, että mahdollisella väkivallan uhkalla on vaikutusta heidän halukkuuteensa suorittaa harjoittelu lastensuojelun sijaishuollossa. Tulosten perusteella opiskelijat toivoisivat saavansa opintojensa aikana enemmän käytännön tietoa lastensuojelussa tehtävästä työstä. Suurimmalla osalla opiskelijoista mielikuva lastensuojelusta on neutraali, eikä lastensuojelun julkisuuskuvalla ollut pääsääntöisesti vaikutusta opiskelijoiden halukkuuteen suorittaa harjoittelua sijaishuollossa. Kuitenkin opiskelijat, joihin julkisuuskuva vaikutti, kokivat ajatuksen sijaishuollon harjoittelusta jännittävänä ja jopa pelottavana. Tärkeä tulos oli, että noin puolet opiskelijoista vastasi lastensuojelun julkisuuskuvan vaikuttavan heidän mielikuvaansa lastensuojelutyöstä. Avoimista vastauksista ilmeni, että julkisuuskuva vaikuttaa mielikuviin negatiivisesti. Opiskelijat toivoivat, että lastensuojeluyksiköt toisivat toimintaansa aktiivisemmin esille julkisuudessa. Lastensuojelusta tulisi julkisuudessa opiskelijoiden mielestä nostaa esille enemmän hyviä puolia ja onnistumisia sekä tehdä lastensuojelutyötä läpinäkyvämmäksi.
Tuloksista voi päätellä, että sijaishuollossa suoritettaviin työharjoitteluihin tulee panostaa entistä enemmän, ja että lastensuojelun julkisuuskuvan kehittämiselle tulisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa. Opinnäytetyö tuotti arvokasta tietoa, joka voi tulevaisuudessa toimia sekä lastensuojelun toimijoiden, sosiaalialan koulutusohjelman, että lastensuojelun julkisuuskuvan kehittämisen välineenä.
Opinnäytetyön yhtenä teoreettisena lähtökohtana toimi ymmärrys lastensuojelun kokonaisuudesta ja erityisesti lastensuojelun sijaishuollosta. Koska opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat, perehdyttiin työssä sosiaalialan tutkinto-ohjelman rakenteeseen yleisesti ja erityisesti Metropoliassa. Teoriaosuudessa tuotiin esiin myös työhyvinvoinnin, sosiaalialan palkkauksen ja rekrytoinnin näkökulmat. Lisäksi käsiteltiin lastensuojelun ja sosiaalialan julkisuuskuvasta tehtyä aiempaa tutkimusta, esimerkkejä mediajulkaisuista sekä tuotiin esiin kriittisen medialukutaidon näkökulma. Opinnäytetyön toteutus oli tutkimuksellinen, sillä toteutus tapahtui sähköisen kyselyn avulla. Aineiston määrälliset vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla ja laadulliset vastaukset koodaamalla.
Kyselyn tuloksista selvisi, että opiskelijoiden mielestä tärkeimmät tekijät hyvän harjoittelukokemuksen muodostumiseksi ovat ammattitaitoinen ohjaaja, jolla on riittävästi aikaa ohjata, hyvä työilmapiiri ja kunnollinen perehdytys. Noin puolet opiskelijoista vastasi, että mahdollisella väkivallan uhkalla on vaikutusta heidän halukkuuteensa suorittaa harjoittelu lastensuojelun sijaishuollossa. Tulosten perusteella opiskelijat toivoisivat saavansa opintojensa aikana enemmän käytännön tietoa lastensuojelussa tehtävästä työstä. Suurimmalla osalla opiskelijoista mielikuva lastensuojelusta on neutraali, eikä lastensuojelun julkisuuskuvalla ollut pääsääntöisesti vaikutusta opiskelijoiden halukkuuteen suorittaa harjoittelua sijaishuollossa. Kuitenkin opiskelijat, joihin julkisuuskuva vaikutti, kokivat ajatuksen sijaishuollon harjoittelusta jännittävänä ja jopa pelottavana. Tärkeä tulos oli, että noin puolet opiskelijoista vastasi lastensuojelun julkisuuskuvan vaikuttavan heidän mielikuvaansa lastensuojelutyöstä. Avoimista vastauksista ilmeni, että julkisuuskuva vaikuttaa mielikuviin negatiivisesti. Opiskelijat toivoivat, että lastensuojeluyksiköt toisivat toimintaansa aktiivisemmin esille julkisuudessa. Lastensuojelusta tulisi julkisuudessa opiskelijoiden mielestä nostaa esille enemmän hyviä puolia ja onnistumisia sekä tehdä lastensuojelutyötä läpinäkyvämmäksi.
Tuloksista voi päätellä, että sijaishuollossa suoritettaviin työharjoitteluihin tulee panostaa entistä enemmän, ja että lastensuojelun julkisuuskuvan kehittämiselle tulisi antaa nykyistä enemmän painoarvoa. Opinnäytetyö tuotti arvokasta tietoa, joka voi tulevaisuudessa toimia sekä lastensuojelun toimijoiden, sosiaalialan koulutusohjelman, että lastensuojelun julkisuuskuvan kehittämisen välineenä.
