Lastensuojelulaitoksen ohjaajien kokemuksia työskentelystä viiltelyllä oireilevien nuorten kanssa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaalla toimivan lastensuojelulaitoksen kanssa. Aihe opinnäytetyölle on tärkeä, koska viiltelyä kohdataan nuorten kanssa työskennellessä paljon, ja työntekijöillä tulisi olla valmiuksia vastata juuri näiden nuorten hoidon sekä kasvatuksen tarpeisiin.

Opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla lastensuojelulaitoksen ohjaajien kokemuksia työskentelystä viiltelyllä oireilevien nuorten kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ohjaajien työskentelyyn liittyvistä kokemuksista ja tuoda näkyväksi niitä. Tutkimustehtävänä oli kuvailla “millaisia kokemuksia ohjaajilla on työskentelystä viiltelyllä oireilevien nuorten kanssa?”. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla yhteistyökumppanimme voi jatkossa kehittää yksikkönsä käytäntöjä ja työntekijöidensä osaamista sekä tuottaa laadukasta palvelua lastensuojelulaitoksessa asuville lapsille ja nuorille.

Tutkimuksen tietoperusta sisältää tietoa itsetuhokäyttäytymisestä, viiltelystä ja niiden parissa tehtävästä työstä sekä tietoa lastensuojelulaitoksesta ja työskentelystä siellä. Tietoperusta sisältää tutkimuksemme keskeiset käsitteet, jotka ovat itsetuhokäyttäytyminen, viiltely ja lastensuojelulaitos. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli kolme lastensuojelulaitoksen ohjaajaa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimuksen päätulokset olivat, että ohjaajat kokivat viiltelyn olevan erityinen haaste omassa työssään, ja heillä oli tarve saada asiasta lisää tietoa ja koulutusta. Lisäksi tuloksista tuli ilmi se, että viiltelyllä oireilevan nuoren kanssa työskentelyyn ei ole olemassa erityisiä työskentely tai hoitotapoja, vaan se vaatii yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin eri osa-alueiden huomioimista ja niistä huolehtimista. Työskentelyssä kuitenkin korostuu keskustelun ja puhumisen merkitys, nuoren elämää sekä kuntoutumista tukevien taitojen ja keinojen harjoittelu sekä lastensuojelulaitoksen turvallisen arjen ja perheen merkitys nuoren kuntoutumiseen.

Tutkimuksesta saatua tietoa yhteistyökumppanimme voi jatkossa hyödyntää esimerkiksi työntekijöiden osaamista ja sekä yksikkönsä käytäntöjä kehittäessään. Lisäkoulutusta työntekijöille voisi tarjota esimerkiksi tunnetyöskentelyyn, traumainformatiiviseen työotteeseen sekä perheiden kanssa työskentelemiseen. Tietoa itsetuhoisuudesta ja siihen liittyvästä työskentelystä on hyvä jakaa työntekijöiden kanssa esimerkiksi uusia työntekijöitä perehdyttäessä sekä tarjoamalla yksiköissä lisäkouluttautumismahdollisuuksia.