Yhteistyön arvostava kehittäminen Espoon keskuksen perhekeskustoiminnassa
Niskanen, Maiju; Rinta-Jouppi, Annika (2021)
Niskanen, Maiju
Rinta-Jouppi, Annika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225388
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö. Se osallistui Länsi-Uudenmaan sotehankkeen (2020-2022) perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan kehittämispilottiin, jonka tavoitteena on edistää kohtaamispaikkatoiminnan organisaatioiden yhteistyötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda näkyviin yhteistyön mahdollisuuksia ja vahvuuksia sekä vahvistaa voimavaralähtöistä ajattelua yhteistyön kehittämisessä. Tähän pyrittiin virtuaalisen työpajan avulla. Työpajan teoreettisena viitekehyksenä toimi organisaatioiden kehittämismalli Appreciative Inquiry (AI-malli), joka pohjautuu positiivisten mielikuvien voimaan muutoksessa.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään työn keskeisiä käsitteitä, kuten voimavaralähtöisyys, yhteiskehittäminen ja perhekeskustoiminta. Tietoperustassa avataan kattavasti myös Appreciative Inquiry-mallin periaatteita ja vaiheita. Mallista muokattiin Länsi-Uudenmaan sote-hankkeen pilotin tarpeisiin soveltuva virtuaalinen työpaja. Työpajan avulla pyrittiin tukemaan kohtaamispaikkatoiminnan toimijoiden yhteistyön aloitusta. Samalla opinnäytetyössä arvioitiin Appreciative Inquiry-mallin eri elementtien hyödynnettävyyttä työyhteisöjen toiminnassa yleisesti.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin virtuaalisen työpajan osallistujilta. Aineistonkeruu menetelminä käytettiin kyselyä, yksilöhaastattelua sekä havainnointia. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattista analysointimenetelmää käyttäen ja siitä nimettiin neljä teemaa: AI-mallin toimivuus, verkkoympäristössä työskentely, fasilitoinnin merkitys ja toimiva yhteiskehittäminen. Kyselystä ja havainnoinnista saatua aineistoa käytettiin täydentämään haastatteluaineiston tuloksia.
Aineiston tuloksista nousi esiin mm. se, että yhteistyö koetaan tärkeänä ja että onnistunut yhteistyö vaatii avoimuutta ja luottamusta. Vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin pohjautuva AI-malli koettiin teemoiltaan sopivan hyvin perhekeskuskontekstiin. Myös AI-mallin mukainen virtuaalinen työpaja koettiin onnistuneeksi aloitukseksi ryhmän yhteistyölle. Toisaalta osallistujat toivoivat selkeämpää yhteenvetoa ja jatkosuunnitelmaa työpajan päätteeksi, jotta yhteistyöhön sitoutuminen vahvistuisi. Virtuaalisen työpajan onnistumisen edellytykseksi tunnistettiin selkeä fasilitointi ja ohjaajien hyvin toimiva keskinäinen yhteistyö.
Aineistosta saatujen tulosten perusteella opinnäytetyössä esitetään AI-mallin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvien toimintatapojen monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia. Voimavaraistavia työtapoja voi käyttää sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työmotivaation, työyhteisön sisäisen toiminnan että organisaatioiden välisen yhteistoiminnan vahvistamiseen. Lisäksi opinnäytetyön lopussa pohditaan jatkotutkimustarvetta AI-mallin hyödyllisyyden arvioimiseksi sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä sekä nuorten ja opiskelijoiden ohjaamisessa alalla.
Asiasanat: Appreciative Inquiry, arvostava kehittäminen, yhteiskehittäminen, perhekeskustoiminta, verkkoympäristötyöskentely
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään työn keskeisiä käsitteitä, kuten voimavaralähtöisyys, yhteiskehittäminen ja perhekeskustoiminta. Tietoperustassa avataan kattavasti myös Appreciative Inquiry-mallin periaatteita ja vaiheita. Mallista muokattiin Länsi-Uudenmaan sote-hankkeen pilotin tarpeisiin soveltuva virtuaalinen työpaja. Työpajan avulla pyrittiin tukemaan kohtaamispaikkatoiminnan toimijoiden yhteistyön aloitusta. Samalla opinnäytetyössä arvioitiin Appreciative Inquiry-mallin eri elementtien hyödynnettävyyttä työyhteisöjen toiminnassa yleisesti.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin virtuaalisen työpajan osallistujilta. Aineistonkeruu menetelminä käytettiin kyselyä, yksilöhaastattelua sekä havainnointia. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattista analysointimenetelmää käyttäen ja siitä nimettiin neljä teemaa: AI-mallin toimivuus, verkkoympäristössä työskentely, fasilitoinnin merkitys ja toimiva yhteiskehittäminen. Kyselystä ja havainnoinnista saatua aineistoa käytettiin täydentämään haastatteluaineiston tuloksia.
Aineiston tuloksista nousi esiin mm. se, että yhteistyö koetaan tärkeänä ja että onnistunut yhteistyö vaatii avoimuutta ja luottamusta. Vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin pohjautuva AI-malli koettiin teemoiltaan sopivan hyvin perhekeskuskontekstiin. Myös AI-mallin mukainen virtuaalinen työpaja koettiin onnistuneeksi aloitukseksi ryhmän yhteistyölle. Toisaalta osallistujat toivoivat selkeämpää yhteenvetoa ja jatkosuunnitelmaa työpajan päätteeksi, jotta yhteistyöhön sitoutuminen vahvistuisi. Virtuaalisen työpajan onnistumisen edellytykseksi tunnistettiin selkeä fasilitointi ja ohjaajien hyvin toimiva keskinäinen yhteistyö.
Aineistosta saatujen tulosten perusteella opinnäytetyössä esitetään AI-mallin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvien toimintatapojen monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia. Voimavaraistavia työtapoja voi käyttää sekä henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työmotivaation, työyhteisön sisäisen toiminnan että organisaatioiden välisen yhteistoiminnan vahvistamiseen. Lisäksi opinnäytetyön lopussa pohditaan jatkotutkimustarvetta AI-mallin hyödyllisyyden arvioimiseksi sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä sekä nuorten ja opiskelijoiden ohjaamisessa alalla.
Asiasanat: Appreciative Inquiry, arvostava kehittäminen, yhteiskehittäminen, perhekeskustoiminta, verkkoympäristötyöskentely