Kouluhyvinvointia edistämässä: hyveiden kautta Hertsikan yhdysluokkalaisten parhaat puolet esiin
Grönroos, Nina; Kerveshi, Heidi (2021)
Grönroos, Nina
Kerveshi, Heidi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325500
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli edistää Hertsikan peruskoulun yhdysluokkalaisten hyvinvointia. Yhdysluokkatyöskentelyllä tarkoitetaan useamman eri ikäryhmän opiskelua samassa luokassa. Tarkoituksena oli kehittää ja mallintaa hyvinvointia edistäviä toiminnallisia menetelmiä, joita opettajat pystyisivät muokkaamaan jatkossa luokkansa tarpeisiin. Lisäksi työn tietoperustan oli tarkoitus lisätä koulussa työskentelevien aikuisten ymmärrystä kouluhyvinvoinnin ulottuvuuksista sekä sen merkityksestä osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Alkukartoituksena toimi aloituspalaveri yhdessä rehtorin kanssa. Saatujen tietojen tueksi tehtiin teoriakatsaus, jossa koottiin yhteen ajankohtaista tutkimustietoa kouluhyvinvoinnista. Teoriakatsaukseen valittiin tutkimuksia, jotka käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Lisäksi työn aikana valmistunut tuorein kouluterveyskysely vahvisti teoriapohjaa. Työssä päädyttiin tarkastelemaan kouluhyvinvointia sekä kouluviihtyvyyttä minäkäsityksen ja motivaation, tunnetaitojen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta.
Toiminnalliset menetelmät perustuivat The Virtues Project™ -toimintamalliin, jossa yksilössä olemassa olevia hyveitä vahvistetaan. Kehittämisessä sovellettiin palvelumuotoilua ja toiminta mallinnettiin kolmelle yhdysluokalle. Jokaiselle luokalle pidettiin kolme hyveisiin pohjautuvaa toiminnallista tuntia. Hyveet valittiin vahvistamaan kouluryhmässä tarvittavia taitoja.
Kehittämistyön merkityksellisyyttä vahvistavat opettajille kohdennetun strukturoimattoman haastattelun tulokset. Opettajat kokivat menetelmien vaikuttavan merkittävästi oppilaisiin yksilönä sekä koko luokan ryhmähenkeen. Menetelmien avulla saatiin oppilaiden hyveet esille sekä opettajille mallinnettua uudenlaisia keinoja kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta tarve kehitetyille menetelmille. Vaikuttavuutta lisäisi toiminnan systemaattisuus. Tällaisen tarpeeseen voisi koulussa vastata kouluvalmentaja.
Asiasanat: osallisuus, kouluhyvinvointi, The Virtues Project™, vuorovaikutus, yhdysluokka, kehittämistyö
Alkukartoituksena toimi aloituspalaveri yhdessä rehtorin kanssa. Saatujen tietojen tueksi tehtiin teoriakatsaus, jossa koottiin yhteen ajankohtaista tutkimustietoa kouluhyvinvoinnista. Teoriakatsaukseen valittiin tutkimuksia, jotka käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Lisäksi työn aikana valmistunut tuorein kouluterveyskysely vahvisti teoriapohjaa. Työssä päädyttiin tarkastelemaan kouluhyvinvointia sekä kouluviihtyvyyttä minäkäsityksen ja motivaation, tunnetaitojen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta.
Toiminnalliset menetelmät perustuivat The Virtues Project™ -toimintamalliin, jossa yksilössä olemassa olevia hyveitä vahvistetaan. Kehittämisessä sovellettiin palvelumuotoilua ja toiminta mallinnettiin kolmelle yhdysluokalle. Jokaiselle luokalle pidettiin kolme hyveisiin pohjautuvaa toiminnallista tuntia. Hyveet valittiin vahvistamaan kouluryhmässä tarvittavia taitoja.
Kehittämistyön merkityksellisyyttä vahvistavat opettajille kohdennetun strukturoimattoman haastattelun tulokset. Opettajat kokivat menetelmien vaikuttavan merkittävästi oppilaisiin yksilönä sekä koko luokan ryhmähenkeen. Menetelmien avulla saatiin oppilaiden hyveet esille sekä opettajille mallinnettua uudenlaisia keinoja kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta tarve kehitetyille menetelmille. Vaikuttavuutta lisäisi toiminnan systemaattisuus. Tällaisen tarpeeseen voisi koulussa vastata kouluvalmentaja.
Asiasanat: osallisuus, kouluhyvinvointi, The Virtues Project™, vuorovaikutus, yhdysluokka, kehittämistyö
