Työhyvinvoinnin kehittäminen yritys X:ssä
Piispanen, Milja (2021)
Piispanen, Milja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425840
Tiivistelmä
Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin suomalaiselle metallialan yritykselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä toimeksiantajalle työhyvinvoinnin vuosikello työhyvinvoinnin kehittämiseksi vuoden 2020 työhyvinvointikyselyssä saatujen tulosten perusteella. Vuosikellon käytön tukena on opinnäytetyöraportti. Opinnäytetyöhön valitut teemat ovat valikoituneet työhyvinvointikyselyn perusteella.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa työhyvinvointiin liittyvä kirjallisuus, kuten Rauramon työhyvinvoinnin portaat, jonka pohjalta toiminnallista osuutta pyrittiin opinnäytetyössä kehittämään. Opinnäytetyö koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta, joista ensimmäinen käsittelee yleisesti työhyvinvointiin liittyviä asioita. Toinen osio on empiirinen, joka on rakennettu vetoketjumallia mukaillen, jotta toimintaehdotukset ja muut vastaavat toimenpiteet eivät jää tekstistä irrallisiksi. Vetoketjumallin mukaisesti kappaleissa käsitellään ensin teoriaa, jota seuraa työhyvinvointikyselyn tulokset ja viimeisenä toimintaehdotukset.
Työhyvinvointikyselyn tuloksia analysoitaessa hyödynnettiin myös keskusteluja työntekijöiden kanssa, jotta haluttuja asioita saatiin avattua paremmin opinnäytetyöhön. Keskustelut toteutettiin hyvien tapojen mukaisesti ja niin, että työntekijöiden yksityisyydensuoja pystyttiin säilyttämään opinnäytetyötä tehdessä.
Opinnäytetyö on tarkoitus ottaa käyttöön kohde yrityksessä sen valmistuttua. Se tullaan myös esittelemään esimiehille, sekä työntekijöille. Opinnäytetyön onnistumista voidaan arvioida tulevien vuosien aikana ja opinnäytetyöraporttia voidaan hyödyntää uusia työhyvinvointikyselyjä analysoitaessa.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostaa työhyvinvointiin liittyvä kirjallisuus, kuten Rauramon työhyvinvoinnin portaat, jonka pohjalta toiminnallista osuutta pyrittiin opinnäytetyössä kehittämään. Opinnäytetyö koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta, joista ensimmäinen käsittelee yleisesti työhyvinvointiin liittyviä asioita. Toinen osio on empiirinen, joka on rakennettu vetoketjumallia mukaillen, jotta toimintaehdotukset ja muut vastaavat toimenpiteet eivät jää tekstistä irrallisiksi. Vetoketjumallin mukaisesti kappaleissa käsitellään ensin teoriaa, jota seuraa työhyvinvointikyselyn tulokset ja viimeisenä toimintaehdotukset.
Työhyvinvointikyselyn tuloksia analysoitaessa hyödynnettiin myös keskusteluja työntekijöiden kanssa, jotta haluttuja asioita saatiin avattua paremmin opinnäytetyöhön. Keskustelut toteutettiin hyvien tapojen mukaisesti ja niin, että työntekijöiden yksityisyydensuoja pystyttiin säilyttämään opinnäytetyötä tehdessä.
Opinnäytetyö on tarkoitus ottaa käyttöön kohde yrityksessä sen valmistuttua. Se tullaan myös esittelemään esimiehille, sekä työntekijöille. Opinnäytetyön onnistumista voidaan arvioida tulevien vuosien aikana ja opinnäytetyöraporttia voidaan hyödyntää uusia työhyvinvointikyselyjä analysoitaessa.