Palkanlaskennan perehdytysprosessin haasteet perehtyjän näkökulmasta
Paavola, Markus (2021)
Paavola, Markus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526059
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajan palkanlaskennan perehdytysprosessia ja löytää siihen liittyvät keskeisimmät haasteet perehtyjän näkökulmasta. Löytyville haasteille oli tarkoitus myös laatia kehitysehdotuksia. Opinnäytetyön toteutus-tapana käytettiin tapaustutkimusta, joka on hyvin tyypillinen tutkimusstrategia. Kehittämistyön lähestymistavaksi tapaustutkimus soveltuu erittäin hyvin, kun tarkoituksena oli tuottaa kehittämisehdotuksia- ja ideoita. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin sähköistä kyselyä ja haastatteluja.
Opinnäytetyön tulosten mukaan perehdytysprosessissa on selkeästi haasteita perehtyjien mielestä. Keskeisimmiksi haasteiksi koettiin, että uudella työntekijällä ei ole ollut nimettyä perehdyttäjää tai he ainakaan eivät välttämättä ole olleet siitä tietoisia. Järjestelmiin liittyvien tunnusten puuttuminen on ollut myös selkeä hidaste uusien asioiden oppimisen aloittamisessa. Perehdyttäminen ei ole aina ollut suunnitelmallista ja tästä johtuen perehtyjät eivät ole etukäteen tienneet, että missä vaiheessa heille mitäkin asioita tullaan perehdyttämään. Osa perehtyjistä koki myös, että perehdyttäjällä ei ollut kunnolla aikaa panostaa perehdyttämiseen tai, että perehdyttäjä ei vaikuttanut innokkaalta perehdyttämään uu-sia asioita. Perehdytyslista, jota uuden työntekijän perehdyttämisen apuna käytetään, oli tutkimuksen perusteella liian laaja.
Opinnäytetyön tulosten mukaan perehdytysprosessissa on selkeästi haasteita perehtyjien mielestä. Keskeisimmiksi haasteiksi koettiin, että uudella työntekijällä ei ole ollut nimettyä perehdyttäjää tai he ainakaan eivät välttämättä ole olleet siitä tietoisia. Järjestelmiin liittyvien tunnusten puuttuminen on ollut myös selkeä hidaste uusien asioiden oppimisen aloittamisessa. Perehdyttäminen ei ole aina ollut suunnitelmallista ja tästä johtuen perehtyjät eivät ole etukäteen tienneet, että missä vaiheessa heille mitäkin asioita tullaan perehdyttämään. Osa perehtyjistä koki myös, että perehdyttäjällä ei ollut kunnolla aikaa panostaa perehdyttämiseen tai, että perehdyttäjä ei vaikuttanut innokkaalta perehdyttämään uu-sia asioita. Perehdytyslista, jota uuden työntekijän perehdyttämisen apuna käytetään, oli tutkimuksen perusteella liian laaja.