Hyvän tuulen polulla: hyvinvoinnin muotoilua taiteen keinoin
Hintsa, Sari (2021)
Hintsa, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526299
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö pohjautuu toimeksiantajan Lakeuden Elämysliikunta ry:n pyrkimykseen vahvistaa mielen hyvinvointia tukevaa osuutta palvelutarjonnassaan. Tavoitteena oli kehittää lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukeva, taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävä palvelukokonaisuus osaksi Seinäjoella sijaitsevaa luontopolkua. Teoreettinen viitekehys rakentuu ymmärrykselle taiteen ja kulttuurin sekä luonnon hyvinvointivaikutuksista. Yhdessä työn toimeksiantajan kanssa kehittämisen painopisteeksi määriteltiin lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen taidelähtöisin menetelmin.
Työ nojautuu laadulliseen tutkimusotteeseen ja siinä painottuu muotoiluajattelun näkökulma. Kehittämisprosessi toteutettiin palvelumuotoilun Tuplatimantti-mallin vaiheita seuraten: ymmärrä, määrittele, kehitä ja toteuta. Muotoiluajattelun mukaisesti palvelua käyttävät asiakkaat olivat kehittämistyön keskiössä ja osallisina. Yhteiskehittämisessä oli mukana lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattilaisia sekä Lakeuden Elämysliikunta ry:n toimijoita (ja vapaaehtoisia) koko prosessin ajan.
Muotoiluprosessin eri vaiheissa käytettiin sekä laadullisen tutkimuksen että muotoilun menetelmiä, kuten benchmarkingia, teemahaastatteluita ja työpajatyöskentelyä. Teemahaastatteluiden tavoitteena oli selvittää, millaisia tarpeita lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevaan palveluun kohdistuu. Aineistosta nousseita teemoja, kuten kiusaaminen, itsesäätelyn ja keskittymisen tukeminen, käytettiin palvelun suunnittelun lähtökohtana. Palvelua ideoitiin sidosryhmille järjestetyssä työpajassa, joka toteutettiin taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäen.
Työpajassa tuotettujen ideoiden ja yhteisen suunnittelun pohjalta prototypoitiin taidelähtöisiä tunne- ja vuorovaikutustaitoharjoituksia. Palvelun käyttäjät testasivat ja arvioivat näitä omissa toimintaympäristöissään. Arviointien pohjalta valittiin sopivimmat harjoitukset, joista kiteytettiin lopullinen versio toteutettavaksi. Lopputuloksena syntyi taidelähtöisistä harjoituksista koostuva palvelukokonaisuus Oravapolun terveysmetsään.
Työ nojautuu laadulliseen tutkimusotteeseen ja siinä painottuu muotoiluajattelun näkökulma. Kehittämisprosessi toteutettiin palvelumuotoilun Tuplatimantti-mallin vaiheita seuraten: ymmärrä, määrittele, kehitä ja toteuta. Muotoiluajattelun mukaisesti palvelua käyttävät asiakkaat olivat kehittämistyön keskiössä ja osallisina. Yhteiskehittämisessä oli mukana lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattilaisia sekä Lakeuden Elämysliikunta ry:n toimijoita (ja vapaaehtoisia) koko prosessin ajan.
Muotoiluprosessin eri vaiheissa käytettiin sekä laadullisen tutkimuksen että muotoilun menetelmiä, kuten benchmarkingia, teemahaastatteluita ja työpajatyöskentelyä. Teemahaastatteluiden tavoitteena oli selvittää, millaisia tarpeita lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevaan palveluun kohdistuu. Aineistosta nousseita teemoja, kuten kiusaaminen, itsesäätelyn ja keskittymisen tukeminen, käytettiin palvelun suunnittelun lähtökohtana. Palvelua ideoitiin sidosryhmille järjestetyssä työpajassa, joka toteutettiin taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäen.
Työpajassa tuotettujen ideoiden ja yhteisen suunnittelun pohjalta prototypoitiin taidelähtöisiä tunne- ja vuorovaikutustaitoharjoituksia. Palvelun käyttäjät testasivat ja arvioivat näitä omissa toimintaympäristöissään. Arviointien pohjalta valittiin sopivimmat harjoitukset, joista kiteytettiin lopullinen versio toteutettavaksi. Lopputuloksena syntyi taidelähtöisistä harjoituksista koostuva palvelukokonaisuus Oravapolun terveysmetsään.