Työnohjaus Keskusrikospoliisissa – Prosessin toimivuus ja kehittäminen
Ahjokannas, Mikko (2021)
Ahjokannas, Mikko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626454
Tiivistelmä
Poliisityö on monelta osin vaativaa ja poliisit altistuvat työssään äkillisen stressin vaikutuksille. Poliisin kohdistetussa työsuojeluvalvonnassa kävi ilmi, että haitallista kuormitusta aiheuttaa erityisesti rikostutkinnassa kiire, työpaine ja työn jatkuva keskeytyminen. KRP:ssä lisäksi haastavissa asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvitaan työnohjauksellisia menetelmiä muutostilanteiden lisääntyessä. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, koska työnohjauksen tarve tulee kasvamaan KRP:ssä työn määrän ja haasteellisuuden lisääntyessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka työnohjausta on toteutettu Keskusrikospoliisissa aikaisemmin, miten se on koettu, kuinka sitä voidaan hyödyntää KRP:ssä ennaltaehkäisevästi työssäjaksamisen tukena ja miten prosessia tulisi kehittää. Opinnäytetyön avulla KRP:n henkilökunnalle voidaan markkinoida työnohjauksen mahdollisuuksia ja selkeyttää mitä työnohjaukseen kuuluu ja mitä siihen ei kuulu.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelumenetelmää hyödyntäen. Tutkimukseen haastateltiin viittä KRP:n työnohjaukseen osallistunutta työntekijää. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Opinnäytetyö to teutettiin kevään ja syksyn 2021 aikana toimeksiantona KRP:lle.
Tutkimustulosten mukaan työnohjaukseen hakeuduttiin yleensä kovan työpaineen, henkisen jaksamisen, resurssipulan ja huonon työilmapiirin vuoksi. Työnohjaukseen liittyvässä tiedonkulussa havaittiin puutteita. Myös työnohjauksen tavoitteiden asettaminen, arviointi ja laadun varmistaminen nähtiin puutteellisina. Monen mielestä työnohjausprosessiin ei päässyt vaikuttamaan riittävästi. Vahvuutena nähtiin se, että työnohjaus antaa mahdollisuuden ajattelemiseen ja avautumiseen, mihin omassa työyhteisössä ei ole aikaa ja tilaa. Lisäksi kiitosta sai ammattitaitoinen työnohjaaja, jonka avulla ongelmiin pääsi pureutumaan. Työnohjauksesta sai työkaluja oman työn hallintaan ja työyhteisön toimivuuteen.
Tutkimuksessa selvisi, että työnohjausta tulisi hyödyntää ennaltaehkäisevästi. KRP:ssä
työnohjaus nähdään usein ongelmien jälkihoitona. KRP:n työnohjausta tulisi hyödyntää erilaisiin muutostilanteisiin, työyhteisön toimivuuteen, johtotehtäviin ja raskaisiin rikostutkintatehtäviin. KRP:ssä monella ei ole tietoa, mitä työnohjaus on ja mitä mahdollisuuksia se sisältää. Työnohjauksesta tulisi tiedottaa enemmän esim. intranetissä ja työnohjausluennoin. Lisäksi työnohjaajan ammattitaito tulisi varmistaa. Työnohjaajalla tulisi olla kyky ymmärtää poliisityötä ja osata käsitellä siihen liittyviä traumaattisiakin kokemuksia.
Prosessissa erityisesti jatkotoimenpiteet nähtiin puutteellisina. Tutkimustuloksia hyödyntäen KRP:lle laadittiin kehittämisehdotuksena päivitetty työnohjausprosessi. Työnohjausprosessin loppuun lisättiin loppuarviotapaaminen, jossa työnohjattavat ja esimiehet saisivat arvioida työnohjausta ja antaa kehittämisehdotuksia johdolle. Prosessiehdotuksen mukaan 0,5-1 vuoden kuluttua tulisi tarkastella, miten työnohjaus on toiminut käytännössä ja arvioida työnohjauksen tarvetta jatkossa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka työnohjausta on toteutettu Keskusrikospoliisissa aikaisemmin, miten se on koettu, kuinka sitä voidaan hyödyntää KRP:ssä ennaltaehkäisevästi työssäjaksamisen tukena ja miten prosessia tulisi kehittää. Opinnäytetyön avulla KRP:n henkilökunnalle voidaan markkinoida työnohjauksen mahdollisuuksia ja selkeyttää mitä työnohjaukseen kuuluu ja mitä siihen ei kuulu.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelumenetelmää hyödyntäen. Tutkimukseen haastateltiin viittä KRP:n työnohjaukseen osallistunutta työntekijää. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Opinnäytetyö to teutettiin kevään ja syksyn 2021 aikana toimeksiantona KRP:lle.
Tutkimustulosten mukaan työnohjaukseen hakeuduttiin yleensä kovan työpaineen, henkisen jaksamisen, resurssipulan ja huonon työilmapiirin vuoksi. Työnohjaukseen liittyvässä tiedonkulussa havaittiin puutteita. Myös työnohjauksen tavoitteiden asettaminen, arviointi ja laadun varmistaminen nähtiin puutteellisina. Monen mielestä työnohjausprosessiin ei päässyt vaikuttamaan riittävästi. Vahvuutena nähtiin se, että työnohjaus antaa mahdollisuuden ajattelemiseen ja avautumiseen, mihin omassa työyhteisössä ei ole aikaa ja tilaa. Lisäksi kiitosta sai ammattitaitoinen työnohjaaja, jonka avulla ongelmiin pääsi pureutumaan. Työnohjauksesta sai työkaluja oman työn hallintaan ja työyhteisön toimivuuteen.
Tutkimuksessa selvisi, että työnohjausta tulisi hyödyntää ennaltaehkäisevästi. KRP:ssä
työnohjaus nähdään usein ongelmien jälkihoitona. KRP:n työnohjausta tulisi hyödyntää erilaisiin muutostilanteisiin, työyhteisön toimivuuteen, johtotehtäviin ja raskaisiin rikostutkintatehtäviin. KRP:ssä monella ei ole tietoa, mitä työnohjaus on ja mitä mahdollisuuksia se sisältää. Työnohjauksesta tulisi tiedottaa enemmän esim. intranetissä ja työnohjausluennoin. Lisäksi työnohjaajan ammattitaito tulisi varmistaa. Työnohjaajalla tulisi olla kyky ymmärtää poliisityötä ja osata käsitellä siihen liittyviä traumaattisiakin kokemuksia.
Prosessissa erityisesti jatkotoimenpiteet nähtiin puutteellisina. Tutkimustuloksia hyödyntäen KRP:lle laadittiin kehittämisehdotuksena päivitetty työnohjausprosessi. Työnohjausprosessin loppuun lisättiin loppuarviotapaaminen, jossa työnohjattavat ja esimiehet saisivat arvioida työnohjausta ja antaa kehittämisehdotuksia johdolle. Prosessiehdotuksen mukaan 0,5-1 vuoden kuluttua tulisi tarkastella, miten työnohjaus on toiminut käytännössä ja arvioida työnohjauksen tarvetta jatkossa.