Järjestelmäkamera kotimaisten dokumenttituotantojen kuvausvälineenä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitetään järjestelmäkameran käyttöä dokumenttituotantojen kuvausvälineenä Suomessa. Työ on laadullinen tutkimus, joka perustuu elokuva-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden haastatteluihin. Työssä esitellään järjestelmäkameran vahvuudet ja heikkoudet videokuvauksessa. Näiden tietojen perusteella selvitetään minkälaisten dokumenttituotantojen kuvaamiseen järjestelmäkamera sopii. Opinnäytetyön tuoteosana kuvasin järjestelmäkameraa käyttäen ja myös leikkasin lyhytdokumentin Köyhien kampaamo. Kameran suurimpana vahvuutena haastateltavani pitävät sen hinta–laatu-suhdetta. Järjestelmäkameroiden ison kennon ansiosta kuvaan saa pienen syväterävyysalueen, mikä saa kuvan näyttämään elokuvalliselta. Järjestelmäkameran huonoimpina puolina videokuvauksessa pidetään valokuvaukseen suunniteltua kuvausergonomiaa ja kuvan teknisiä ongelmia. Järjestelmäkameran käsittely kuvauksen aikana on haastavaa pienen kokonsa takia, minkä seurauksena kuva on helposti epävakaata ja kuvaan tulee huomattavaa rolling shutter -efektiä. Järjestelmäkameran hyvät ja huonot puolet tiedostavina haastateltavani pitävät kameraa parhaiten sopivaksi hallittujen tapahtumien, kuten haastattelujen kuvaamiseen. Ongelmallisiksi koettiin seurantadokumentit, joissa kertaluontoiset tapahtumat pitää saada varmasti tallennettua. Toisaalta edullisen hintansa puolesta kamera avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi pitkäkestoisten seurantadokumenttien kuvaukseen. Järjestelmäkamera tuo paljon uusia mahdollisuuksia dokumenttikentälle. Tuotantoja voidaan tehdä aiempaa pienemmällä budjetilla, kameran saa vietyä pienen kokonsa takia paikkoihin, joihin isoa kameraa ei ole saanut, ja tilanteet tallentuvat aiempaa välittömämpinä kameran häiritsemättömän ulkomuodon takia. Järjestelmäkamera ei kuitenkaan ole kaikkiin kuvauksiin sopiva yleiskamera, mikä tulee tiedostaa valittaessa kuvausvälinettä tuotannolle.

This thesis examines usage of digital single-reflex lens camera (DSLR) as capturing device in Finnish documentary film-making. This work is qualitative study based on interviews with professionals and students in film industry. The work presents the strengths and weaknesses of DSLR when capturing a video. This information is used to find out what type of documentary productions DSRL-camera is suitable for. As product part of my thesis I did a cinematography, with DSLR, and editing for a short documentary The Poors' Hairdresser. My interviewees consider the cost-effectiveness of the cameras as its biggest strength. Due to the large sensor of DSLRs it is possible to create narrow depth of field which makes the image look very cinematic. Ergonomics made for photography and the technical issues in image were found as the biggest weaknesses of DSLRs in film-making. Because of the camera's small size it is challenging to operate DSLRs while recording a video and the the image becomes easily unstable and rolling shutter artifacts become clearly visible. Being aware of the strengths and weaknesses of DSLR-cameras my interviewees consider it being the most convenient to capture controlled scenes, such as interviews. Observational documentaries were considered the most problematic, as unique occasions must be securely captured. At the same time, though, DSLR enables long-lasting shootings for observational documentaries because of its affordable price. DSLR-cameras bring many new possibilities to documentary industry. Productions can be made with lower budgets than before, camera is accessible to more places than big cinema camera and occasions are captured more genuinely due to DSLR's un-distracting appearance. Yet DSLR is not suitable for all shootings which should be recognized when selecting a camera for production.