Saattohoito ja sen kehittämistarpeet vuodeosastolla : Henkilöstön ja lähijohdon näkemyksiä

Abstract

Saattohoitoa järjestetään monenlaisissa organisaatioissa. Suomessa on erityisesti kuolevien potilaiden hoitoon erikoistuneita saattohoitokoteja ja myös kaikilla vuodeosastoilla hoidetaan kuolevia potilaita. Saattohoito voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Tärkeää on, että hoitohenkilökunta pystyy tarjoamaan saattohoitopotilaalle arvokkaan kuoleman ottaen myös omaiset huomioon. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää vuodeosastojen henkilöstön ja lähijohdon kokemuksia ja näkemyksiä saattohoidosta ja sen kehittämisestä.

Aineiston keräsin Seinäjoen terveyskeskuksen vuodeosastojen henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla. Lisäksi haastattelin lähijohtoa kyselystä saatujen vastausten pohjalta. Kyselylomake sisälsi kvantitatiivisia monivalintakysymyksiä sekä kvalitatiivisia avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 18 hoitajaa ja haastatteluun osallistui kaksi lähiesimiestä.

Tulosten perusteella hyvään saattohoitoon osastolla kuuluvat erityisesti hyvä- ja oikea-aikainen kivunhoito, hoitajien kiireettömyys ja asiantunteva vuorovaikutus saattohoitopotilaan ja hänen omaistensa kanssa. Saattohoitopotilaalle tulee tarjota yhden hengen huone. Tuloksissa korostuivat myös kokonaisvaltainen hoito ja potilaan hengellisten tarpeiden huomiointi osana hyvää saattohoitoa. Kehittämiskohteita saattohoidossa ovat lääkärin perehtyneisyys saattohoitoon ja omahoitajajärjestelmä sekä koko henkilökunnan osallistuminen lisäkoulutuksiin. Osaaminen tuo hoitajille tärkeitä onnistumisen kokemuksia työssä. Tulosten mukaan saattohoitotyössä auttaa jaksamaan se, että hoitajat huolehtivat omasta tasapainostaan ja irrottautuvat työasioista vapaa-ajalla. Työtovereiden tuki ja avoin keskustelu parantavat työssä jaksamista. Myös huumori kuuluu olennaisena osana saattohoitotyöhön.

Opinnäytetyötäni voivat hyödyntää kaikki, jotka työssään kohtaavat saattohoitopotilaita ja erityisesti ne tahot, jotka vastaavat hyvän saattohoidon toteutumisesta omassa yksikössään.

Terminal care is arranged in many organisations. In Finland there are homes spe-cialized in terminal care for dying patients. Dying patients are also taken care of in hospitals or in primary care wards. Terminal care can last either for a short or long period of time. It is important that the professionals in terminal care manage to render the patient a dignified death, also paying attention to the relatives. The purpose of my thesis was to find out what the professionals in primary care wards have experienced and what they think should be improved regarding terminal care.

The data was collected by making a questionnaire to professionals in Seinäjoki primary care wards. In addition, the primary management was interviewed, based on the results of the questionnaire. The questionnaire form included both quantitative multiple choice questions and qualitative open questions. The questionnaire was answered by eighteen nurses, and two primary management persons took part in the interview.

Based on the results, good terminal care consists of well-managed pain relief, enough time resources and professional interaction with the patients and their relatives. The patient should always be offered a single room. The results empha-size the meaning of holistic care, as well as the patient's spiritual needs. The points of development include further education concerning terminal care, doctors’ orientation in terminal care and the nurse in charge - system. Competence in terminal care provides nurses important experiences of success. According to the results, nurses' personal welfare and free time activities help them to cope with the challenges in terminal care. The support and open conversation inside the work community help them to cope with the work. Humour is an important part of terminal care nursing as well.

This thesis benefits everyone who encounters dying patients in their work and especially those who are in charge of managing good terminal care in their own unit.