Muutoksen keskellä : Työhyvinvointitutkimus Helsingin kaupungin lastensuojelun vastaanottolaitoksen henkilökunnalle

Abstract

TIIVISTELMÄ

Hirvonen, Teemu & Kinnunen, Johanna. Muutoksen keskellä – työhyvinvointitutkimus Helsingin kaupungin lastensuojelun vastaanottolaitoksen henkilökunnalle. Diak Etelä, Kauniainen, syksy 2012, 96 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus / sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia millainen vaikutus Helsingin kaupungin sosiaaliviraston rakennemuutoksella on ollut eräässä Helsingin kaupungin lastensuojelun arviointi- ja vastaanottolaitoksessa henkilökunnan työhyvinvointiin. Tavoitteenamme oli tutkia erityisesti kuinka henkilökunta kokee mahdollisuutensa tehdä työnsä riittävän hyvin. Samoin pyrimme tutkimaan heidän työhyvinvointiaan työn muuttuessa.

Tutkimusaineiston kokosimme syksyllä 2012 kahdella eri kyselylomakkeella, Webropol-kyselyllä ja avoimista kysymyksistä koostuvalla kyselylomakkeella. Otantamme oli 29 henkilöä vastaanottolaitoksen osastoilta ja kriisiperhetoiminnasta sekä laitosapulaiset. Webropol-kyselyyn vastasi 22 vastaajaa ja avokyselyyn 23 vastaajaa, joista kuitenkin voitiin hyödyntää vain 22 vastausta. Eli vastausprosentti molempiin kyselyihin oli 76 %.

Tutkimusmenetelminä käytimme kvantitatiivisesta lähestymistavasta strukturoitua Webropol-kyselylomaketta ja kvalitatiivisesta lähestymistavasta avoimista kysymyksistä koostuvaa kyselylomaketta. Webropol-kyselyn linkki lähetettiin tutkimukseen osallistuville heidän henkilökohtaiseen työsähköpostiinsa, ja linkin kautta he vastasivat kyselyyn sähköisesti. Avokysely puolestaan toimitettiin paperiversiona, ja siihen vastattiin täyttämällä lomake käsin.

Tutkimuksemme keskeisiä tuloksia olivat, että suurin osa vastaajistamme koki, että heillä on hyvät mahdollisuudet tehdä työnsä riittävän hyvin. Selvä enemmistö vastaajista koki työhyvinvointinsa yleisesti hyväksi tai jopa erittäin hyväksi. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston rakennemuutoksen oli kuitenkin koettu vaikuttaneen työntekijöiden työhyvinvointiin selvästi useammassa tapauksessa enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti. Tärkeimmiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi tuloksista nousi työyhteisön ilmapiirin ja työkavereiden merkitys sekä työntekijöiden kuuleminen. Eniten työhyvinvointia rasittavimmiksi tekijöiksi tutkimuksemme perusteella nousivat kiire ja tulevaisuuden epävarmuus. Esimiestoiminta koettiin pääsääntöiseksi hyväksi ja työn arkea tukevaksi. Johtajatoiminta puolestaan sai osakseen kritiikkiä.

Tutkimuksemme osoitti, että rakennemuutos oli vaikuttanut työn tekemiseen merkittävästi vain kriisiperhetoiminnassa, jonka työryhmän työnkuva muuttui täysin rakennemuutoksen myötä. Vaikka vastaanottolaitoksessa on tapahtunut muutoksia, se ei ole vaikuttanut vastaajien enemmistön työhyvinvointiin merkittävästi, vaan heidän työhyvinvointinsa määräytyy ennemminkin muista tekijöistä.

Asiasanat: työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus, kvantitatiivinen tutkimus, lastensuojelu, muutos

ABSTRACT

Hirvonen, Teemu and Kinnunen, Johanna In the Middle of a Change – a Study on the Occupational Well-being of the Employees at a Child Protection Reception Centre in the City of Helsinki. 96 p., 3 appendices. Language: Finnish. Kauniainen Autumn 2012. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work / Option in Christian Youth Work and Education. Degree: Bachelor of Social Services.

The aim of our thesis was to study the structural change of Social Services Department in the City of Helsinki. Moreover, we conducted the research to reveal what kind of effects the change has had on the employees in a child protection assessment and reception centre. Our aim in particular was to investigate how the employees consider their possibilities to perform their work well and their occupational well-being. The research data was gathered in the autumn of 2012 in two different forms, a Webropol-based survey and a questionnaire that consisted of open questions. In total, there were 29 participants in the study. They represented the reception centre departments, the family crisis work department and the assistants. The Webropol survey was answered by 22 respondents and the questionnaire with open questions by 23 respondents of which 22 could be utilized. Therefore, the response rate to both questionnaires was 76 %.

As research methods we used a quantitative approach to the structured Webropol survey and a qualitative approach to the questionnaire with open questions. A link to the Webropol survey was sent to the participants’ personal work e-mail, by which they responded to the survey electronically. In turn, we delivered the questionnaire with open questions as a paper version.

The main results indicated that the majority of the respondents considered that they have a good possibility to perform their work well. The majority of the respondents considered that in general their occupational well-being is good or very good. In most cases the restructuring of the Social Services Department, however, was perceived to have affected occupational well-being more negatively than positively. The most important factors promoting occupational well-being were the work community’s atmosphere, the importance of co-workers and hearings of the employees. Our study revealed that the most burdening factors to occupational well-being were urgency and uncertainty of the future. The supervisors and their work was considered mostly favorable and to support the everyday work of employees. At the same time leadership was the subject of criticism.

Our research showed that the restructuring had affected the work significantly only in the family crisis work department where the work description changed completely. Although there has been a change in the reception centre, it has not had a significant effect on the occupational well-being of the majority of the respondents. However, their occupational well-being rather depends on other factors.

Keywords: occupational well-being, qualitative research, quantitative research, child protection, change