Käsikirja asiakastietojen siirtämisestä : case Microsoft Dynamics CRM-ERP
Mäkelä, Micke (2012)
Mäkelä, Micke
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819864
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään, mitä tietojen tuonti yleisesti eri tietojärjestelmien välillä tarkoittaa ja mitä ongelmia se asettaa siirron tekijälle. Tietojen siirtämisen erilaisia ongelmakohtia tuodaan esille ja myös miten kyseisiltä ongelmilta vältyttäisiin. Tietojen siirtoa kuvataan kokonaisvaltaisena prosessina, eikä vain irrallisten vaiheiden suorittamisena. Työn tavoitteena on myös painottaa huolellista tietojen siirron suunnittelua. Lopputuloksena on käsikirja aihealueesta Fenix Solutions -nimiselle yritykselle.
Menetelminä analysoidaan erilaisia kirjallisuuden lähteitä, joita etsitään verkkomateriaaleista ja muista kirjallisuuden lähteistä. Tietojen siirto suoritetaan käytännössä kahden tietojärjestelmien välillä, joten yhtenä menetelmänä työssä käytetään myös osallistuvaa havainnointia.
Työn käytännön osuuden tulokset osoittavat, että siirron huolellinen valmisteleminen on erittäin tärkeää. Yhtä tärkeää on varmistua myös siitä, että mahdollisista virhetilanteista voidaan tietojen siirron jälkeen palautua. Vaikka tiedot siirrettäisiinkin ensin testiympäristöön, on aina mahdollista, että varsinaiseen ympäristöön siirrettäessä jotakin odottamatonta tapahtuu ja tietojen tuonti epäonnistuu. Tulokset osoittavat myös, että kun siirtoaineiston tuottaja ja toiseen järjestelmään sen ajava on sama henkilö, tulee tiedon siirrosta helpommin hahmotettava. Tällöin henkilöllä on hyvä tuntemus kummastakin järjestelmästä ja niiden siirrolle asettamista vaatimuksista esimerkiksi siirtotiedoston koon suhteen. Kokonaiskuva pysyy koko prosessin ajan selkeänä.
Oikotietä onnistuneeseen tiedon siirtoon eri järjestelmien välillä ei ole. Virheistä oppii paljon ja niitä ei ole syytä pelätä. Erilaisilla tietojärjestelmillä on omat toimintonsa tietojen siirtoon ja parhaiten voi lähteä liikkeelle siitä, että tutustuu huolella tietojen siirrossa käytettäviin työkaluihin. Foorumit ja järjestelmän käsikirjat auttavat asian opiskelussa, mutta aina tietoa ei ole saatavilla, varsinkaan, jos kyse on kovin uudesta järjestelmästä tai sen uudesta versiosta. Tärkeää on myös pitää mielessä, että jokainen siirtoprosessi on oma kokonaisuutensa eivätkä vanhat hyväksi koetut menetelmät aina päde toisessa järjestelmässä tai toisenlaista tietoa tuotaessa.
Menetelminä analysoidaan erilaisia kirjallisuuden lähteitä, joita etsitään verkkomateriaaleista ja muista kirjallisuuden lähteistä. Tietojen siirto suoritetaan käytännössä kahden tietojärjestelmien välillä, joten yhtenä menetelmänä työssä käytetään myös osallistuvaa havainnointia.
Työn käytännön osuuden tulokset osoittavat, että siirron huolellinen valmisteleminen on erittäin tärkeää. Yhtä tärkeää on varmistua myös siitä, että mahdollisista virhetilanteista voidaan tietojen siirron jälkeen palautua. Vaikka tiedot siirrettäisiinkin ensin testiympäristöön, on aina mahdollista, että varsinaiseen ympäristöön siirrettäessä jotakin odottamatonta tapahtuu ja tietojen tuonti epäonnistuu. Tulokset osoittavat myös, että kun siirtoaineiston tuottaja ja toiseen järjestelmään sen ajava on sama henkilö, tulee tiedon siirrosta helpommin hahmotettava. Tällöin henkilöllä on hyvä tuntemus kummastakin järjestelmästä ja niiden siirrolle asettamista vaatimuksista esimerkiksi siirtotiedoston koon suhteen. Kokonaiskuva pysyy koko prosessin ajan selkeänä.
Oikotietä onnistuneeseen tiedon siirtoon eri järjestelmien välillä ei ole. Virheistä oppii paljon ja niitä ei ole syytä pelätä. Erilaisilla tietojärjestelmillä on omat toimintonsa tietojen siirtoon ja parhaiten voi lähteä liikkeelle siitä, että tutustuu huolella tietojen siirrossa käytettäviin työkaluihin. Foorumit ja järjestelmän käsikirjat auttavat asian opiskelussa, mutta aina tietoa ei ole saatavilla, varsinkaan, jos kyse on kovin uudesta järjestelmästä tai sen uudesta versiosta. Tärkeää on myös pitää mielessä, että jokainen siirtoprosessi on oma kokonaisuutensa eivätkä vanhat hyväksi koetut menetelmät aina päde toisessa järjestelmässä tai toisenlaista tietoa tuotaessa.
