Vanhusten yksinäisyys palvelutaloissa
Hartikka, Kaisa (2012)
Hartikka, Kaisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819866
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hartikka, Kaisa. Vanhusten yksinäisyys palvelutaloissa. Diak Pohjoinen, Oulu, syksy 2012, 61 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla palvelutaloissa yksin asuvien vanhusten kokemuksia yksinäisyydestä. Tavoitteena oli lisätä tietoa yksinäisyydestä ja sen yleisyydestä yksinasuvien vanhusten keskuudessa.
Opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla keväällä 2012. Yksinäisyyttä mitattiin kahdella eri yksinäisyysmittarilla. Mittareina käytettiin yksittäistä kysymystä yksinäisyyden tunteista sekä De Jong Gierveld -yksinäisyysasteikkoa. Analysoitavia vastauksia saatiin 138, ja kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Aineiston analyysi tehtiin SPSS-ohjelmalla. Analyysissa käytettiin lukumääriä ja prosentteja. Ristiintaulukoinnilla etsittiin kahden tai useamman muuttujan välisiä riippuvuuksia.
Tulokset osoittivat, että tutkituista vanhuksista jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä tuntevia oli 26 %. Joskus tai useammin yksinäisyyttä tunsi 62 % vastanneista. De Jong Gierveld -yksinäisyysasteikolla vakavasti tai todella vakavasti yksinäisiä oli 22 % ja kohtalaisen yksinäisiä 66 % vastanneista. Yksinäisyyttä kokeneista kaikilla oli emotionaalisen yksinäisyyden kokemuksia ja 81 %:lla sosiaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Kahden yksinäisyysmittarin antamia tuloksia vertailtaessa voitiin havaita yhteneväisyyksiä, mutta myös eroja havaittiin. Suurimmat erot olivat vähemmän yksinäisyyttä kokevien vastauksissa. Vakavammissa yksinäisyyden tunteissa mittareilla saatiin enemmän samoja tuloksia.
Palvelutaloissa yksin asuvien vanhusten yksinäisyyden tunteet olivat hyvin yleisiä. Yksinäisyyttä kokevilla vanhuksilla oli sekä emotionaalisen että sosiaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Työelämän yhteistyökumppani sekä muut vanhusten hyvinvoinnista kiinnostuneet voivat käyttää opinnäytetyön tuloksia apuna toiminnan ja palvelujen kehittämisessä.
Asiasanat: vanhukset, yksinäisyys, palvelutalot, kvantitatiivinen tutkimus
Hartikka, Kaisa. Vanhusten yksinäisyys palvelutaloissa. Diak Pohjoinen, Oulu, syksy 2012, 61 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla palvelutaloissa yksin asuvien vanhusten kokemuksia yksinäisyydestä. Tavoitteena oli lisätä tietoa yksinäisyydestä ja sen yleisyydestä yksinasuvien vanhusten keskuudessa.
Opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla keväällä 2012. Yksinäisyyttä mitattiin kahdella eri yksinäisyysmittarilla. Mittareina käytettiin yksittäistä kysymystä yksinäisyyden tunteista sekä De Jong Gierveld -yksinäisyysasteikkoa. Analysoitavia vastauksia saatiin 138, ja kyselyn vastausprosentti oli 59 %. Aineiston analyysi tehtiin SPSS-ohjelmalla. Analyysissa käytettiin lukumääriä ja prosentteja. Ristiintaulukoinnilla etsittiin kahden tai useamman muuttujan välisiä riippuvuuksia.
Tulokset osoittivat, että tutkituista vanhuksista jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä tuntevia oli 26 %. Joskus tai useammin yksinäisyyttä tunsi 62 % vastanneista. De Jong Gierveld -yksinäisyysasteikolla vakavasti tai todella vakavasti yksinäisiä oli 22 % ja kohtalaisen yksinäisiä 66 % vastanneista. Yksinäisyyttä kokeneista kaikilla oli emotionaalisen yksinäisyyden kokemuksia ja 81 %:lla sosiaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Kahden yksinäisyysmittarin antamia tuloksia vertailtaessa voitiin havaita yhteneväisyyksiä, mutta myös eroja havaittiin. Suurimmat erot olivat vähemmän yksinäisyyttä kokevien vastauksissa. Vakavammissa yksinäisyyden tunteissa mittareilla saatiin enemmän samoja tuloksia.
Palvelutaloissa yksin asuvien vanhusten yksinäisyyden tunteet olivat hyvin yleisiä. Yksinäisyyttä kokevilla vanhuksilla oli sekä emotionaalisen että sosiaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Työelämän yhteistyökumppani sekä muut vanhusten hyvinvoinnista kiinnostuneet voivat käyttää opinnäytetyön tuloksia apuna toiminnan ja palvelujen kehittämisessä.
Asiasanat: vanhukset, yksinäisyys, palvelutalot, kvantitatiivinen tutkimus