"PAHIMMILLAAN TILANNE TUNTUI SILTÄ KUIN OLISI KAHDEN LAPSEN YKSINHUOLTAJA" : isien kokemuksia puolison sairastuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen

Abstract

Huhtala, Jonna & Manelius, Henna. “Pahimmillaan tilanne tuntui siltä kuin olisi kahden lapsen yksinhuoltaja” – Isien kokemuksia äidin sairastuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Diak Etelä Helsinki, syksy 2012, 85 s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+ diakonin virkakelpoisuus.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten isät kokevat äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vanhemmuudessa, parisuhteessa, vauvaperheen arjessa ja vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Tavoitteenamme oli saada isien äänen kuuluviin asiassa. Tutkimuskysymykset olivat: Miten isä kokee puolison synnytyksen jälkeisen masennuksen?, Miten äidin synnytyksen jälkeinen masennus näyttäytyy perheen arjessa ja jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa isien kokemusten mukaan? ja Miten isä näkee kokemuksen kautta perheen tulevaisuuden?

Teimme opinnäytetyön yhteistyössä Ensi- ja turvakotienliittoon kuuluvien Kuopion ensikotiyhdistyksen, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n sekä Äidit irti masennuksesta ÄIMÄ ry:n kanssa.

Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla ja analyysitapana on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastatteluaineisto koostui kahden isän haastattelusta, joiden puolisot ovat sairastaneet synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu vanhemmuuden, synnytyksen jälkeisen masennuksen, parisuhteen, perheen, vauvaperheen arjen ja vuorovaikutuksen sekä perheen ulkopuolisen tuen osioista. Aineiston analyysissä syntyi 8 yhdistävää luokkaa, jotka ovat odotukset isyydestä, puolison sairastuminen, arki, isän ja lapsen välinen suhde, parisuhde-ongelmat, isän oma jaksaminen, ulkopuolinen tuki sekä tulevaisuus.

Haastatteluissa nousivat esiin eteenkin isien kokemukset raskaasta arjesta. Isät kertoivat kokemuksiaan omasta jaksamisesta, parisuhteen haasteista ja tiiviistä isä-lapsisuhteesta. Isät toivoivat yhteiskunnalta lisää huomiota perheille, joissa sairastetaan synnytyksen jälkeistä masennusta.

Haastateltavat olivat sitä mieltä, että isillä on tärkeä rooli vauvaperheen arjessa ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen rakentumisessa, kun puoliso sairastaa synnytyksen jälkeistä masennusta. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa isien jaksamisesta, isille tarjottavista palveluista sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen vahvistamisesta synnytyksen jälkeisen masennuksen jälkeen.

Asiasanat: kvalitatiivinen tutkimus, kokemukset, isyys, synnytysmasennus, arki, vuorovaikutus

Huhtala, Jonna and Manelius, Henna. Fathers` experience of mothers` postpartum depression. 85 p., 6 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2012. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services.

The goal of this study was to describe fathers’ experiences and understand how fathers feel when the spouse suffers from postpartum depression. Aim of this study was to determine how fathers experience the mothers’ postpartum depression in everyday life, in relationship, in parenting, and in interact with the child.

The co-operation partners were members of The Federation of Mother and Child Homes and Shelters, the associations Kuopion ensikotiyhdistys, Kymeenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry and ÄIMÄ ry.

This thesis is a qualitative study. The method of data collection was thematic interview. The results were analyzed using data-based content analysis. The data was collected from two fathers whose spouses suffer from maternal postpartum depression. The data was collected in autumn 2012.

According to the results, fathers felt that everyday life was heavy. Results showed that fathers experience difficulties in the relationship and their own well-being. Fathers hoped for more attention and support in their life situation. The conclusions are that fathers played an important role in everyday life and supporting skills in early interaction.

Further research could be conducted among other things, in the well-being of fathers, the services for families and the interaction when mother suffers from postpartum depression.

Keywords: qualitative research, experience, paternity, post-partum depression, everyday life, interaction