Jos ei itse yritä, ei mitään saakaan: : Pienen maaseutukunnan julkiset palvelut yhtenäisenä arvoverkkona kuntastrategiaprosessissa
Vaittinen, Antti (2012)
Vaittinen, Antti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122620306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122620306
Tiivistelmä
Toimintatutkimuksena toteutetun opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää 3000 asukkaan Lapinjärven kunnan palvelukäytäntöjä sekä organisaation toimintaa ja prosesseja kustannustehokkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi uuden kuntastrategian yhteydessä. Strategiatyöhön liittyy olennaisesti myös tutkimuksellinen osuus, joka pohjaa opinnäytteessä esiteltyyn teoriapohjaan. Teoriaosuus käsittelee pääasiassa strategista johtamista, organisaatiokäsitteitä ja verkostoteorioita. Kehittämisongelmia käsitellään teorioitten pohjalta luodulla, heuristiseen ongelmakäsittelyyn pohjaavalla ja toimintutkimukseen perustuvalla menetelmällä.
Organisaatiossa tämä synnyttää heuristiseen kehään perustuvan muutosprosessin, joka tuottaa jatkuvaa oppimista ja tulevaisuuteen valmistelevaa muutosta kuntaorganisaatiossa.
Strategiassa kuntaorganisaatio pyrkii vaikuttamaan proaktiivisesti kunnan tulevaisuuteen ja edellytyksiin turvata jo kehitetty ydinosaaminen sekä muut ydinresurssit kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi kuntauudistuksen myllerryksessä. Strategia, joka esitellään työn yhteydessä, syntyi prosessin välituloksena syksyllä 2012 ja lähti välittömästi jalkautumaan kunnan vuoden 2013 talousarviossa Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmän mukaisilla johdon tuloskorteilla. Yhtäaikaisesti strategiatyön kanssa käynnistyi sitä tukeva yritysyhteistyöprojekti, jonka tehtävänä oli sähköisten työkalujen asiakaslähtöinen kehittäminen organisaation johdon käyttöön. Tuotekehitysprojekti jatkuu edelleen opiskelijan tuella paikallisen yrityksen Tekes -hankkeena. Kolmannessa projektissa tarkasteltiin muita kunta- ja yritysyhteistyön ja verkostoitumisen edellytyksiä sähköisen liiketoiminnan, sähköisen asioinnin ja yhteistyön mahdollistavan infrastruktuurin parantamiseksi. Prosessin tuloksena käynnistyi uusi yksityinen yrityshanke, joka liittyy sähköisen infrastruktuurin varmistamiseen haja-asutusalueiden yritystoiminnan ja asumisen mahdollistamiseksi.
Projektien ja teoriapohjan synteesinä viitekehyksessä jalostetun tiedon pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä ja jatkotutkimuskysymyksiä on kaksi: tieto on valtaa yhä enenevämmissä määrin ja sähköisten viestimien, työvälineiden ja sähköisen median merkitys kasvaa. Erilleen jääminen tiedon ja osaamisen valtavirrasta ja verkostoista aiheuttaa syrjäytymistä sekä yksilö, yritys että kuntatasolla. Kunnan johtaminen on yksityisen sektorin mallin mukaisesti muuttumassa arvoverkostojen johtamiseksi. Ilmiötä ei ole kuntakentällä juurikaan vielä tunnistettu. Strategiset kumppanuudet yhteiskumppanien kanssa tulevat jatkossa edustamaan alliansseja, joiden toiminnan tulisi perustua omiin strategioihinsa. Organisaatioiden rajapinnat tulevat hämärtymään. Uusia taitoja tarvitaan niin organisaation ulkopuolisten resurssien hallintaan, verkostojen johtamiseen, sähköisten välineiden hyödyntämiseen ja yhteiseen asiakaslähtöiseen kehittämiseen kuin julkisiin hankintoihinkin liittyvissä asioissa.
Asiakkaan todelliset tarpeet ja asiakkuus jäävät nykyisin kuntaorganisaation sisäisiin prosesseihin palveluja ostettaessa helposti kokonaan tunnistamatta. Tunnistamatta jää, kuka kulloinkin toimii asiakkaan roolissa kunnan ympärilleen muodostamassa arvoverkostossa. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö toimii lähes poikkeuksetta perinteisen tilaaja - tuottaja mallin mukaisena toimintana. Hankintalainsäädäntö ei sulje pois myöskään toisenlaista, asiakaslähtöisempää asiakassuhdetta, jossa esimerkiksi yhteinen asiakaslähtöinen tuotekehitystyö tulisi mahdolliseksi.
Organisaatiossa tämä synnyttää heuristiseen kehään perustuvan muutosprosessin, joka tuottaa jatkuvaa oppimista ja tulevaisuuteen valmistelevaa muutosta kuntaorganisaatiossa.
Strategiassa kuntaorganisaatio pyrkii vaikuttamaan proaktiivisesti kunnan tulevaisuuteen ja edellytyksiin turvata jo kehitetty ydinosaaminen sekä muut ydinresurssit kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi kuntauudistuksen myllerryksessä. Strategia, joka esitellään työn yhteydessä, syntyi prosessin välituloksena syksyllä 2012 ja lähti välittömästi jalkautumaan kunnan vuoden 2013 talousarviossa Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmän mukaisilla johdon tuloskorteilla. Yhtäaikaisesti strategiatyön kanssa käynnistyi sitä tukeva yritysyhteistyöprojekti, jonka tehtävänä oli sähköisten työkalujen asiakaslähtöinen kehittäminen organisaation johdon käyttöön. Tuotekehitysprojekti jatkuu edelleen opiskelijan tuella paikallisen yrityksen Tekes -hankkeena. Kolmannessa projektissa tarkasteltiin muita kunta- ja yritysyhteistyön ja verkostoitumisen edellytyksiä sähköisen liiketoiminnan, sähköisen asioinnin ja yhteistyön mahdollistavan infrastruktuurin parantamiseksi. Prosessin tuloksena käynnistyi uusi yksityinen yrityshanke, joka liittyy sähköisen infrastruktuurin varmistamiseen haja-asutusalueiden yritystoiminnan ja asumisen mahdollistamiseksi.
Projektien ja teoriapohjan synteesinä viitekehyksessä jalostetun tiedon pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä ja jatkotutkimuskysymyksiä on kaksi: tieto on valtaa yhä enenevämmissä määrin ja sähköisten viestimien, työvälineiden ja sähköisen median merkitys kasvaa. Erilleen jääminen tiedon ja osaamisen valtavirrasta ja verkostoista aiheuttaa syrjäytymistä sekä yksilö, yritys että kuntatasolla. Kunnan johtaminen on yksityisen sektorin mallin mukaisesti muuttumassa arvoverkostojen johtamiseksi. Ilmiötä ei ole kuntakentällä juurikaan vielä tunnistettu. Strategiset kumppanuudet yhteiskumppanien kanssa tulevat jatkossa edustamaan alliansseja, joiden toiminnan tulisi perustua omiin strategioihinsa. Organisaatioiden rajapinnat tulevat hämärtymään. Uusia taitoja tarvitaan niin organisaation ulkopuolisten resurssien hallintaan, verkostojen johtamiseen, sähköisten välineiden hyödyntämiseen ja yhteiseen asiakaslähtöiseen kehittämiseen kuin julkisiin hankintoihinkin liittyvissä asioissa.
Asiakkaan todelliset tarpeet ja asiakkuus jäävät nykyisin kuntaorganisaation sisäisiin prosesseihin palveluja ostettaessa helposti kokonaan tunnistamatta. Tunnistamatta jää, kuka kulloinkin toimii asiakkaan roolissa kunnan ympärilleen muodostamassa arvoverkostossa. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö toimii lähes poikkeuksetta perinteisen tilaaja - tuottaja mallin mukaisena toimintana. Hankintalainsäädäntö ei sulje pois myöskään toisenlaista, asiakaslähtöisempää asiakassuhdetta, jossa esimerkiksi yhteinen asiakaslähtöinen tuotekehitystyö tulisi mahdolliseksi.