Jätevesilietekartoitus Vanajavesikeskuksen alueella

Abstract

Tämän työn toimeksiantaja Vanajavesikeskus on hanke, joka perustettiin Hämeenlinnan seudulle edistämään vesistön kuntoa sekä koko alueen vetovoimaisuutta. Tämän työn tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskäsitys Vanajavesikeskuksen alueella syntyvästä jätevesilietemäärästä, sen hyötykäyttökohteista sekä ihmistoiminnasta peräisin olevista ja ympäristöä kuormittavista ravinnemääristä. Tavoitteena oli muodostaa alueelta yleiskuva, joka toimii perustietona tehtäessä tarkempia ja yksityiskohtaisempia tutkimuksia alueen kohteista.

Tässä työssä on esitelty jätevesilietteen yleisimmät käsittelymenetelmät, kuten mädätys, kompostointi ja kemiallinen käsittely sekä yleisimmät hyötykäyttökohteet, jotka ovat viherrakentaminen, energiahyötykäyttö ja maatalous. Myös lietettä ja sen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä on käyty läpi.

Tämä kartoitus tehtiin hyödyntämällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, selvityksiä ja raportteja. Alueen jätevedenpuhdistamoilta tiedot hankittiin puhelinhaastatteluilla ja sähköpostilla. Myös VAHTI-tietokantaa hyödynnettiin puhdistamoiden tietoja selvitettäessä.

Vanajavesikeskuksen alueella syntyy vuosittainen noin 20000 tonnia kuivattua lietettä, jota hyödynnetään Paroisten puhdistamolla jalostamalla sitä kompostimullaksi sekä maanparannuskompostiksi. Paroisilla sekä Riihimäen puhdistamolla lietteestä tuotetaan mädätyksen avulla biokaasua. Suurin osa lietteestä kuljetetaan Vambio Oy:lle jatkokäsittelyyn. Alueen puhdistamoille päätyy vuosittain noin 137 tonnia fosforia, josta noin 4 tonnia päätyy puhdistuksen jälkeen vesistöön. Puhdistamoille päätymättömän ihmistoiminnoista peräisin olevan fosforin määrä on noin 30 tonnia.

Mahdollisia jatkotutkimuksia voi harkita esim. järvikohtaisesti tehtynä rehevöitymisen hidastamiseksi ja lietteen hyötykäytön tehostamiseen energiana.

The Commissioner of this Bachelor’s thesis is Vanajavesikeskus. This project was founded in the area of Hämeenlinna to promote the condition of water systems and the attractiveness of the whole area. The goal of this thesis was to form a general impression in the Vanajavesikeskus area of the sewage sludge volume, its utilization scopes and volume of nutrients, which are caused by human activities. The purpose was to form a general picture, which will work in the basic information when some more accurate and a more detailed research from objects of the area is done.

This thesis presents the most common treatment methods of sewage sludge, like digestion, composting and chemical treatment and the most common utilization scopes, which are landscaping, energy recovery and agriculture. Also legislation of sewage sludge and its treatment methods are considered. This survey was done drawing on literature, statements and research on the topic. For wastewater treatment plants of the area, the information was acquired by phone interviews and e-mail. In addition, the VAHTI database was utilised to clarify the information on those plants.

Every year in the area of Vanajavesikeskus, about 20000 tons of dried sewage sludge is formed, which are utilized in the treatment plant of Paroinen to process it to compost mold or to soil improvement compost. In the treatment plants of Paroinen and Riihimäki, sludge is processed to biogas using digestion. Most of the treated sludge is transported to Vambio Oy where the sludge is post processed. The treatment plants of the Vanajavesikeskus area will end up every year with about 137 tons of phosphorus and about 4 tons of it continues to the water systems after the treatment process. The number of phosphorus, which never ends up the treatment plants and which is derived from human activities is about 30 tons.

There are some possible further research subjects like the improvement of the utilization of sewage sludge on energy and the study of the origin of the nutrients in the most eutrophic lakes.