Endometrioosin hormonihoito - vaikutukset naisen elämänlaatuun

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla endometrioosipotilaiden kokemuksia siitä, miten hormonihoito on vaikuttanut heidän elämänlaatuunsa. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat endometrioosia sairastavat naiset, jotka käyttävät hormonaalista hoitoa sairauden hoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa endometrioosista ja endometrioosin hormonihoidosta sitä sairastaville naisille ja heidän läheisilleen.

Endometrioosi on yleinen, mutta kuitenkin melko tuntematon sairaus. Endometrioosin hormonihoidon vaikutusta naisen elämänlaatuun ei ole tutkittu aiemmin Suomessa. Opinnäytetyön teoria pohjautuu kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin endometrioosin hormonihoitoon liittyen. Teoriaosuudessa käsiteltiin endometrioosia sairautena, endometrioosin hormonihoidon eri muotoja sekä elämänlaatua käsitteenä.

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Endometrioosiyhdistys Ry:n kanssa. Kyselylomake tehtiin terveyteen liittyvän elämänlaadun RAND-36-mittariin pohjautuen. Kyselyssä kartoitettiin endometrioosin hoitomuotona hormonihoitoa käyttäviltä naisilta heidän kokemuksiaan hoidon vaikutuksesta elämänlaadun eri osa-alueisiin. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Monivalintakysymykset käsiteltiin tilastollisesti Tixel-ohjelmalla ja tuloksia havainnollistettiin kuvioilla ja taulukoilla.

Tuloksista saatiin monipuolista tietoa endometrioosin hormonihoidon vaikutuksesta elämänlaadun eri osa-alueisiin. Opinnäytetyön tutkimustuloksista selvisi, että yleisesti ottaen endometrioosin hormonihoidolla on positiivisia vaikutuksia naisen elämänlaatuun. Varsinkin kipukokemukset ja kivun häiritsevyys normaalielämässä vähenivät hormonihoidon myötävaikutuksesta. Tulosten mukaan varsinkin naisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyivät vähintään kohtalaisesti.

Tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä eri hoitovaihtoehtoja endometrioosista kärsiville naisille. Tulosten avulla naiset ja heidän läheisensä saavat tietoa siitä, miten hormonihoito vaikuttaa elämän eri osa-alueisiin sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

The purpose of this thesis was to study the changes in quality of life among the women who had undergone hormonal treatment of endometriosis. The target group of this study had only received hormone therapy as a treatment for their symptoms. The objective of this study was to help the women with verified endometriosis to get a better understanding of the disease by providing them and their family members more information both on endometriosis and its hormonal treatment.

Endometriosis is a common but, yet, fairly unknown disease. Consequently, the possible changes in quality of life after hormonal treatment of endometriosis are not well known and have not been earlier studied in Finland. Data for the theoretical part of this study were gathered mostly from literature and from previous studies conducted on hormonal treatment of endometriosis. This part focuses on symptoms of endometriosis, different types of hormone treatments currently available and, finally, defines quality of life as a concept.

Study was carried out in close cooperation with the Finnish Endometriosis Association. A new 36-item short form survey, the RAND-36 Measure of Health Related Quality of Life, was used as a basis for the set of questions included in the questionnaire. The questionnaire consisted of multiple choice questions measuring health-related quality of life outcomes in women with hormonally treated endometriosis. This study employed a quantitative approach. The processing of the data gathered with the questionnaire was performed by using Tixel statistic software, where after, the results were illustrated with graphs and tables.

The results of this study yield important information on how the hormonal therapy administered for endometriosis affects different factors of quality of life. Results clearly suggest that, in general, hormonal treatment has a positive effect on quality of life among women with diagnosed endometriosis. Hormonal therapy proved to be especially effective in relieving pain. Moreover, the extent, to which women’s lives were interfered by pain, was significantly reduced. The findings indicate at least a moderate increase in both physical and mental well-being among respondents.

The results of this study can be used when considering different treatment options for women suffering from endometriosis. Moreover, the findings can provide women and their family members useful information on the impacts of endometriosis on different aspects of life i.e. its impact on women’s physical, mental and social well-being.