Psykoosipotilaan kokemuksia vertaistuesta ja sen merkityksestä hoitoon sitoutumiselle

Abstract

Psykiatriset sairaudet ovat edelleen alidiagnosoituja ja alihoidettuja. Sairaudet alkavat usein varhain, ovat tavallisesti pitkäaikaisia, uusiutuvat helposti ja johtavat elämänlaadun heikkenemiseen, sekä ammatillisen ja sosiaalisen toimintakyvyn laskuun. Ne ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä ja näin niiden merkitys myös kansanterveydellisesti ja taloudellisesti on erittäin suuri.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata iältään 18 – 30–vuotiaan psykoosipotilaan kokemuksia ja tarpeita vertaistuesta. Opinnäytetyössä pyritään selvittämään, millaista tietoa psykoosiin sairastunut on vertaistuesta saanut. Lisäksi pyrkimyksenä on hahmottaa psykoosiin sairastuneen saamaa vertaistukea sekä sen vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa vertaistuesta, jota voidaan hyödyntää psykoosiin sairastuneen hoitoon sitouttamisessa, Vertaisresepti-hankkeessa sekä vertaistuen kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin osana Vertaisresepti-hanketta. Vertaisresepti-hanke on Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n 2011 käynnistämä selvitys. Vertaisresepti -hankkeen tavoitteena on ke-hittää hoitoketjujen yhtenäinen toimintamalli, joka sisältää mm. asiakkaiden poluttamisen syventävän potilasryhmäkohtaisen vertaistuen piiriin, järjestöjen neuvonnan, kokemusasiantuntijuuden jakamisen sekä tukihenkilö- ja ystävätoiminnan

Haastattelun kohderyhmänä oli pääkaupunki seudulla sijaitsevassa sairaalassa kuntoutuksessa olevat neljä psykoosin läpi käynyttä potilasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluina, jonka jälkeen vastaukset purettiin ala- sekä pääteemoihin ja tulkittiin erikseen näistä saatuja vastauksia.

Opinnäytetyömme perusolettamuksena oli, että oikea aikainen vertaistuki voi parantaa psykoosisairaiden hoitoon sitoutumista ja hoitomyöntyvyyttä. Vertaistuki on samassa tilanteessa olevien ihmisten toisilleen antamaa, omaan kokemukseen perustuvaa ymmärrystä ja tukea. Haastattelut nauhoitettiin ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan vertaistuella on merkitystä hoitoon sitoutumiseen. Haastattelujen perusteella kävi ilmi, että kolmella neljästä oli kokemuksia vertaistuesta ja ne olivat pelkästään myönteisiä ja hoitomotivaatiota kannustavia. Vertaistukea pidettiin yhteisenä tekijänä ja, että voisi ymmärtää toista, joka on samassa tilanteessa. Tulosten pohjalta vertaistukea voitaisiin hyödyntää laajemmin psykoosipotilaiden kokemusasiantuntijuutta kehitettäessä.

Psychological illnesses still remain underdiagnosed and thus undertreated. Beginning at an early age and usually exhibiting longevity, they are easily recurring, leading to the deterioration in vocational and social functional ability and the quality of life. The economic and healthcare costs of such mental illnesses are significant.

This Bachelor’s thesis aims to review an 18-30-year-old psychotic patient’s experiences of peer support and to investigate its effects on the patient’s commitment to treatment. The thesis seeks to evaluate the information received by the patient on peer support, and will in addition address the nature of the peer support received. The information generated could then be used to improve patients’ commitment to treatment and the “Vertaisresepti” (Peer-prescription)-project, and to further develop peer support methods.

The study was conducted as a part of the “Vertaisresepti”-project, launched by Espoon Järjestöjen Yhteisö ry (The Espoo Associations’ Community) in 2011 with the intention of creating an integrated operating model of treatment. Such a model would include, among other things, the direction of clients to in-depth, patient group specific peer support, guidance for relevant organizations and authorities, provision of experience-based expertise, and support-person based treatments.

The target group for the interviews consisted of four patients suffering from psychosis and currently undergoing rehabilitation in a hospital in the metropolitan area. The thesis was conducted as a qualitative study. The material was collected through thematic interviews, after which the answers were categorized into sub- and main themes and interpreted. The initial hypothesis was that timely peer support can increase commitment in and willingness towards treatment in patients suffering from psychosis. Peer support consists of support by people suffering from similar conditions, thus being able to provide understanding based on personal experience.

The interviews were recorded and the analysis method was content analysis. Our findings showed that peer support had an impact on commitment to treatment. The interviews showed that three out of four had experiences of peer support, and these experiences were solely positive and beneficial in terms of motivation towards treatment. Peer support was regarded as a uniting factor and a way of understanding another person in a similar situation. Based on these findings, peer support could be utilized more extensively when developing the experienced-based expertise of patients suffering from psychosis.