Kinesioteippauksen vaikutukset pehmytkudos peräisiin niska-hartiaseudun kiputiloihin, epäkäslihaksen palpaatio arkuuteen sekä kaularangan aktiivisiin liikelaajuuksiin
Timonen, Valtteri; Partanen, Sami; Kokkonen, Jani (2013)
Timonen, Valtteri
Partanen, Sami
Kokkonen, Jani
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302112250
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302112250
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on määrällinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää onko kinesioteippauk-sella vaikutusta niska- hartiaseudun kiputiloihin, epäkäslihaksen palpaatio arkuuteen ja kaularan-gan liikkuvuuteen. Kaikki tutkimushenkilöt olivat naisia, jotka valittiin sähköpostikyselyn ja esitieto-lomakkeen perusteella. Tutkimukseen osallistuneilla ei saanut olla neurologisia oireita ja niska-hartaiseudun ihon tuli olla kunnossa. Opinnäytetyömme tilaaja on Fysituote Oy ja yhteyshenkilönä Veijo Puustinen.
Tapasimme tutkimusryhmämme kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla mittasimme subjektiivisen kipukokemuksen VAS - kipujanan avulla, kaularangan liikkuvuuden CROM – mittarilla, palpaatio arkuuden dolorimetrilla ja haastattelimme koeryhmäämme. Alkumittausten jälkeen teippasimme jokaisen tutkittavan niska- hartiaseudun käyttäen hyödyksi lihas-, ligamentti-, rentouttavaa, ja asentoa korjaavaa teippaustekniikkaa. Heti teippauksen jälkeen teimme samat alkumittaukset, jonka tulokset kirjattiin mittauspöytäkirjaan. Tutkimushenkilöt pitivät teippejä viisi päivää.
Loppumittauksissa tutkittavilta otettiin teipit pois ja suoritettiin samat mittaukset, kuin alkuvai-heessakin. Tulokseksi saatiin, että suurimmalla osalla tutkittavista kiputuntemukset ja palpaatio arkuus lievenivät ja kaularangan liikkuvuudet paranivat. Liikkuvuus parani varsinkin pään kierrois-sa. Lisäksi loppuhaastattelun yhteydessä suurin osa koehenkilöistä kertoi, että kinesioteippaus ei tuottanut heille ongelmia.
Kinesioteippaus sopii hyvin osaksi fysioterapiamenetelmiä tuki- ja liikuntaelin sairaiden hoidos-sa, mutta ainoana hoitomenetelmänä siitä ei ole välttämättä kliinisesti niin paljoa hyötyä. Lisäksi kinesioteippauksesta on toistaiseksi olemassa vähän tutkimustuloksia ja sen takia sen vaikutuksista pitäisi saada lisää tutkimusnäyttöä.
Tapasimme tutkimusryhmämme kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla mittasimme subjektiivisen kipukokemuksen VAS - kipujanan avulla, kaularangan liikkuvuuden CROM – mittarilla, palpaatio arkuuden dolorimetrilla ja haastattelimme koeryhmäämme. Alkumittausten jälkeen teippasimme jokaisen tutkittavan niska- hartiaseudun käyttäen hyödyksi lihas-, ligamentti-, rentouttavaa, ja asentoa korjaavaa teippaustekniikkaa. Heti teippauksen jälkeen teimme samat alkumittaukset, jonka tulokset kirjattiin mittauspöytäkirjaan. Tutkimushenkilöt pitivät teippejä viisi päivää.
Loppumittauksissa tutkittavilta otettiin teipit pois ja suoritettiin samat mittaukset, kuin alkuvai-heessakin. Tulokseksi saatiin, että suurimmalla osalla tutkittavista kiputuntemukset ja palpaatio arkuus lievenivät ja kaularangan liikkuvuudet paranivat. Liikkuvuus parani varsinkin pään kierrois-sa. Lisäksi loppuhaastattelun yhteydessä suurin osa koehenkilöistä kertoi, että kinesioteippaus ei tuottanut heille ongelmia.
Kinesioteippaus sopii hyvin osaksi fysioterapiamenetelmiä tuki- ja liikuntaelin sairaiden hoidos-sa, mutta ainoana hoitomenetelmänä siitä ei ole välttämättä kliinisesti niin paljoa hyötyä. Lisäksi kinesioteippauksesta on toistaiseksi olemassa vähän tutkimustuloksia ja sen takia sen vaikutuksista pitäisi saada lisää tutkimusnäyttöä.