Työn imua vai uupumusta : miten esimies jaksaa muutoksessa
Vaarma, Arja (2013)
Vaarma, Arja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302092209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302092209
Tiivistelmä
Pirkkalan kunnan ruokapalvelut ja tilapalvelun siivous yhdistettiin yhdeksi vastuualueeksi tekniselle osastolle 1.1.2012 alkaen. Muutos toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseksi muutos toteutui hallinnollisella tasolla, jolloin ruokapalvelun esimiesten nimikkeet muutettiin palveluesimiehiksi. Palveluesimiehet toimivat sekä ruoka- että puhtauspalveluhenkilöstön esimiehinä omilla kustannuspaikoillaan. Heidän työnkuvissaan tapahtui huomattava muutos. Heillä oli valmiudet toimia esimiehinä, mutta siivouksen ammatillisen osaamisen puuttuminen loi haasteita. Samanaikaisesti, kun esimiehet työstävät omaa muutostaan, heidän tulee tukea henkilöstöään muutoksessa ja toteuttaa henkilöstön muutoksen läpivientiä.
Opinnäytetyössä selvitettiin organisaatiomuutoksen ytimessä työskentelevien esimiesten työhyvinvointia kolmesta eri näkökulmasta. Työn imua mitattiin sekä maalis- että lokakuussa Työn imu-17 -kyselyllä. Lokakuussa QPSNordic-kyselyllä mitattiin työn psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka ryhmiteltiin työn vaatimus- ja voimavaratekijöiksi. DUWAS-kyselyllä kartoitettiin työriippuvuutta. Lisäksi esimiesten ajatuksia ja kokemuksia kerättiin muutoksen valmisteluvaiheessa sekä uuden toiminnan alettua.
Eri menetelmillä saadut tulokset ovat keskenään yhdensuuntaiset ja tukevat toisiaan. Tulosten mukaan esimiehet ovat muutoksen silmässä elämisestä huolimatta työn imussa, eivät uupumuksessa. Työn imun tulokset ovat molemmissa mittauksissa vertailuryhmää huomattavasti paremmat, voimavarat ovat vaatimustekijöitä suuremmat eikä työriippuvuutta esiinny. Molemmissa, sekä työn imun että ryhmäkeskustelujen, tuloksissa voidaan havaita muutoksessa työskentelyn aikana työhyvinvoinnin heikkenemisen merkkejä.
Opinnäytetyöllä on merkitystä erityisesti kohdeorganisaation johtamisen apuna, mutta myös vastaavissa tilan-teissa oleville organisaatioille vertailuaineistoksi ja esimerkiksi muutoksen haasteellisuudesta.
Opinnäytetyössä selvitettiin organisaatiomuutoksen ytimessä työskentelevien esimiesten työhyvinvointia kolmesta eri näkökulmasta. Työn imua mitattiin sekä maalis- että lokakuussa Työn imu-17 -kyselyllä. Lokakuussa QPSNordic-kyselyllä mitattiin työn psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka ryhmiteltiin työn vaatimus- ja voimavaratekijöiksi. DUWAS-kyselyllä kartoitettiin työriippuvuutta. Lisäksi esimiesten ajatuksia ja kokemuksia kerättiin muutoksen valmisteluvaiheessa sekä uuden toiminnan alettua.
Eri menetelmillä saadut tulokset ovat keskenään yhdensuuntaiset ja tukevat toisiaan. Tulosten mukaan esimiehet ovat muutoksen silmässä elämisestä huolimatta työn imussa, eivät uupumuksessa. Työn imun tulokset ovat molemmissa mittauksissa vertailuryhmää huomattavasti paremmat, voimavarat ovat vaatimustekijöitä suuremmat eikä työriippuvuutta esiinny. Molemmissa, sekä työn imun että ryhmäkeskustelujen, tuloksissa voidaan havaita muutoksessa työskentelyn aikana työhyvinvoinnin heikkenemisen merkkejä.
Opinnäytetyöllä on merkitystä erityisesti kohdeorganisaation johtamisen apuna, mutta myös vastaavissa tilan-teissa oleville organisaatioille vertailuaineistoksi ja esimerkiksi muutoksen haasteellisuudesta.