Raumalaisten ensisynnyttäjien kokemukset synnytysvalmennuksesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman äitiysneuvolan asiakkaiden kokemuksia synnytysvalmennuksesta ja ensisynnyttäjäperheiden toiveita sen suhteen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden toiveita. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella marras-joulukuussa 2012. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin äitiysneuvoloissa asiakkaina olevat ensisynnyttäjäperheet (N=24), jotka olivat vähintään raskausviikolla 35. Vastausprosentiksi muodostui 88. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Suurin osa vastanneista oli osallistunut oman äitiysneuvolan järjestämään synnytysvalmennukseen. Osa vastanneista oli osallistunut sekä oman äitiysneuvolan että synnytyssairaalan synnytysvalmennukseen. Jotkut vastaajista olivat osallistuneet ainoastaan synnytyssairaalan järjestämään valmennukseen tai eivät valmennukseen lainkaan. Vanhemmat olivat pääasiassa tyytyväisiä molemmissa organisaatioissa saatuun tietoon. He kokivat saaneensa tietoa erityisen hyvin oman äitiysneuvolan synnytysvalmennuksesta, mutta myös sairaalan synnytysvalmennus koettiin hyödylliseksi. Kuitenkin osa vastanneista koki, ettei synnytyssairaalassa järjestetty valmennus vastannut odotuksia. Synnytysvalmennuksissa käytyä tietoa vanhemmat olivat saaneet myös paljon internet-sivustoilta ja jonkin verran äitiysneuvolakäynneiltä. Vanhemmat olisivat toivoneet synnytysvalmennukselta verkostoitumista muiden vanhempien kanssa. Valmennuksen ryhmäkokoon toivottiin olevan pieni. Lisäksi vanhemmat toivoivat menetelminä käytettävän asiantuntijaluentoja, käytännön harjoituksia ja hiljattain synnyttäneen perheen kokemuksien kuulemista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että raumalaiset ensisynnyttäjät haluaisivat ensisijaisesti käydä oman äitiysneuvolan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Kuitenkin toiveena olisi vierailla synnytyssairaalaan ja osastoille. Toiset olivat ilmaisseet toiveita yleisesti koskien perhevalmennuksen muita osa-alueita, tällaisena toiveena oli esimerkiksi vauvanhoidon harjoittelu käytännössä. Jatkotutkimuksen kohteena olisi selvittää ensisynnyttäjien kokemuksia perhevalmennuksesta kokonaisuudessaan. Lisäksi voitaisiin selvittää minkälainen toiminta edistäisi vanhempien verkostoitumista.