Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? : Tutkimus Aslak-kuntoutujien työhön kohdentamista tavoitteista
Haavisto, Jaana (2013)
Haavisto, Jaana
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301111301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301111301
Tiivistelmä
Nykymuotoista Aslak-kuntoutusta (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) ohjaa Kansaneläkelaitoksen standardi, jossa toiminnalle määritellään sekä yksilöön että työhön kohdistuvat tavoitteet. Tämän lisäksi kuntoutujilta itseltään edellytetään omien kuntoutustavoitteiden asettamista GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling) apuna käyttäen.
Opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää kuntoutujien Aslak-kuntoutukselle asettamia työhön kohdentuvia tavoitteita ja avata tätä kautta näkökulma keskusteluun Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tarkoituksena oli pohtia ohjauksen roolia tuloksellisessa prosessissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kuntoutujaa, jotka osallistuivat Kiipulan koulutus – ja kuntoutuskeskuksen järjestämälle Aslak-kurssille. Lisäksi aineistona olivat GAS-lomakkeet, joille tavoitteita oli kirjattu. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kuntoutujat tiesivät Aslak-kuntoutuksen sisällöstä ennakkoon varsin vähän. Kuntoutusprosessin tavoitteellisuus tuli kuntoutujille yllätyksenä, ja tavoitteiden asettaminen ja GAS-lomakkeen täyttäminen koettiin haasteellisena. Pääosa GAS-lomakkeisiin rekisteröidyistä tavoitteista koski painonhallintaa ja yleiskunnon kohottamista. Keskeisiä työhön kohdentuvia tavoitteita olivat työn kuormituksen vähentäminen ja hyvä työergonomia. Tavoitteiden toteutumisessa merkityksellisiä olivat oma asenne sekä tuki esimieheltä ja työyhteisöltä. Tavoitteisiin pääsemisen uskottiin tuovan hyvinvointia ja jaksamista työssä. Jokainen kuntoutuja korosti kuitenkin prosessin jälkeisen seurannan tarpeellisuutta saavutettujen tulosten ja motivaation ylläpitämiseksi.
Opinnäytetyössä esitettiin Aslak-kuntoutuksen kehittämisen kohteiksi ennakkotiedottamiseen panostamista ja kuntoutuksen jälkeisen seurannan järjestämistä. Kehittämisehdotuksena luotiin malli prosessin ohjaukselle.
Opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää kuntoutujien Aslak-kuntoutukselle asettamia työhön kohdentuvia tavoitteita ja avata tätä kautta näkökulma keskusteluun Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tarkoituksena oli pohtia ohjauksen roolia tuloksellisessa prosessissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta kuntoutujaa, jotka osallistuivat Kiipulan koulutus – ja kuntoutuskeskuksen järjestämälle Aslak-kurssille. Lisäksi aineistona olivat GAS-lomakkeet, joille tavoitteita oli kirjattu. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kuntoutujat tiesivät Aslak-kuntoutuksen sisällöstä ennakkoon varsin vähän. Kuntoutusprosessin tavoitteellisuus tuli kuntoutujille yllätyksenä, ja tavoitteiden asettaminen ja GAS-lomakkeen täyttäminen koettiin haasteellisena. Pääosa GAS-lomakkeisiin rekisteröidyistä tavoitteista koski painonhallintaa ja yleiskunnon kohottamista. Keskeisiä työhön kohdentuvia tavoitteita olivat työn kuormituksen vähentäminen ja hyvä työergonomia. Tavoitteiden toteutumisessa merkityksellisiä olivat oma asenne sekä tuki esimieheltä ja työyhteisöltä. Tavoitteisiin pääsemisen uskottiin tuovan hyvinvointia ja jaksamista työssä. Jokainen kuntoutuja korosti kuitenkin prosessin jälkeisen seurannan tarpeellisuutta saavutettujen tulosten ja motivaation ylläpitämiseksi.
Opinnäytetyössä esitettiin Aslak-kuntoutuksen kehittämisen kohteiksi ennakkotiedottamiseen panostamista ja kuntoutuksen jälkeisen seurannan järjestämistä. Kehittämisehdotuksena luotiin malli prosessin ohjaukselle.