Raskaan maantieliikenteen ammattikuljettajien työn kuormittavuuden arviointi Sensewear-Armband -analyysin avulla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia raskaan maantieliikenteen ammattikuljettajien työn fyysistä kuormittavuutta sekä työn kuormittavimpia työvaiheita. Kuljettajien maksimaalista suorituskykyä arvioitiin Non-Exercise-kyselyillä, jolloin työn kuormittavuutta pystyttiin vertailemaan koehenkilön maksimaalisen aerobiseen suorituskykyyn.

Tutkimukseen osallistui neljä raskaan maantieliikenteen ammattikuljettajaa. Kaikki tutkittavat olivat miehiä. Koehenkilöille suoritettiin vuorokauden (24 h) mittainen Armband-mittaus, jonka ohella koehenkilöt pitivät päivän toiminnoistaan aktiivisuuspäiväkirjaa sekä kuvasivat omia rasitustuntemuksiaan. Näitä mittaustuloksia suhteutettiin ja verrattiin koehenkilöiden arvioituun maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä maksimaaliseen aerobiseen kapasiteettiin.

SenseWear Armband -mittauksen avulla saatiin tietoa muun muassa koehenkilöiden energian-kulutuksesta, fyysisen aktiivisuuden jakautumisesta työpäivän aikana ja unen määrästä. Koe-henkilöt pitivät lisäksi päiväkirjaa, johon he kirjasivat työvaiheita ja näiden aiheuttamia rasi-tustuntemuksia RPE-asteikon avulla. Koehenkilöiden maksimaalinen aerobinen suorituskyky arvioitiin kahden Non-Exersice-kyselyn avulla. Lisäksi koehenkilöiltä selvitettiin sairauspoissaoloja viimeisen 6 kuukauden ajalta.

Tutkimukseen osallistuvien kuljettajien keski-ikä oli 39,8 vuotta. Tulosten perusteella kuljettajan työ oli ylikuormittavaa kahdella kuljettajalla. Suurin työpäivän aikainen MET-keskiarvo oli 4,6 ja matalin 1,6. Tutkimukseen osallistuneiden kuljettajien työpäivän MET-keskiarvo oli 3,3. Kahdella tutkimukseen osallistujista ei työpäivän aikainen kuormitus noussut liialliseksi. Yhdellä koehenkilöllä fyysinen suorituskyky oli myös erittäin heikko. Toimintakyvyn ja työssä jaksamisen kannalta työn ei pitäisi olla ylikuormittavaa suhteessa yksilön fyysiseen suorituskykyyn. Raskaimmat työvaiheet olivat kuorman purku ja lastaus sekä auton huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät työt.

Tutkimuksen tulosten mukaan kuljettajien tulisi olla kohtalaisessa fyysisessä kunnossa jaksaakseen työssä. Heikko fyysinen suorituskyky lisää työssä kuormittumista. Heikko yleiskunto on myös riski työssä pidemmällä aikavälillä. Se voi johtaa sairauspoissaolojen lisääntymiseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä ennenaikaiseen eläköitymiseen. Ylikuormitus töissä voi myös johtaa onnettomuuksien ja työtapaturmien lisääntymiseen.

Asiasanat, maantieliikenne, ammattikuljettaja, työn kuormittavuus

The goal of this thesis was to investigate the physical work load of heavy duty road transport drivers and the load at the different stages of work in relation to the assessed physical condition of the drivers. The assessment of maximal aerobic capacity of the drivers was based on a Non-Exercise test and the work load results were compared to the driver’s maximal aerobic capacity.

Four male drivers participated in this study. The material of the study was collected by a 24-hour SenseWear Armband measurement. The drivers kept a diary where they recorded the stages of their work and their own physical stress feelings. The measurement results were compared to the drivers’ maximum oxygen uptake and maximum aerobic capacity.

By the means of the SenseWear Armband measurement, information of the drivers’ energy expenditure, physical activity at different times during the day, and amount of sleep was gathered. Together with the diary, the drivers described the physical stress feelings using an RPE-scale. In addition the drivers answered an inquiry of sick leaves during last six months.

The average age of the participants was 39,8 years. On the basis of the results one can say that the driver’s work was physically overloading to two of the drivers. The highest mean MET during the working day was 4,6 and the lowest 1,6. The average MET was 3,3. For two of the par-ticipants the load of the working day was not too high compared to their aerobic capacity. The physical condition of one of the participants was very poor. The work should not be too loading when considered from the point of view of functional ability and coping at work. The heaviest work stages were unloading and loading of the cargo and maintenance and service work of the truck.

On the basis of the results of this study the drivers should be moderately physically fit in order to cope at work. Poor physical condition increases loading at work. In addition, poor physical condition is also a risk in long term. It can increase sick leaves, the number of disability pensions and early retirement. Overloading at work may increase the number of traffic accidents and occupational accidents.

Keywords: road transport, professional driver, work load