Kadonnutta aikaa etsimässä : kotihoidon kiire

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden kokemaa kiirettä, kiiretilanteita, kiireen aiheuttajia ja kiireettömyyteen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon sisällön, toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien kotihoidossa keräämällä aineisto työntekijöiden täyttämien kiirepäiväkirjojen avulla. Molempien kuntien kotihoidoista valittiin kotihoitotiimi, jonka välitön asiakastyö oli tiimin toimipohjaan nähden tuntimäärältään suurin. Kiirepäiväkirjoista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla luokittelemalla aineisto ensin alaluokkiin ja lopuksi yläluokkiin. Opinnäytetyöstä saatiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa.

Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka Hyvinkään ja Järvenpään kotihoidon organisaatiot ja toimintatavat ovat erilaisia, tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Molemmissa kunnissa työntekijät arvioivat työpäivän kiirettä numeerisesti ja sanallisena kokemuksena. Työntekijät kokivat seurantaviikon melko kiireettömäksi. Tähän kokemukseen oli vaikuttamassa asiakkaiden hoidon keskeytykset eli osa asiakkaista oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa tai vuorohoitojaksolla. Työntekijöitä oli seuranta-ajalla kuitenkin suunnitelman mukainen määrä.

Kiiretilanteita oli eniten kotikäynneillä, jotka syntyivät muutoksista asiakkaan hoidossa, työntekijäresursseissa, aikataulussa ja tiedonkulussa. Kiireen aiheuttajia olivat erilaiset keskeytykset, aikatauluun liittyvät asiat, asiakkaan voinnissa tapahtuneet odottamattomat muutokset, työntekijän työrauhan häiriintyminen, työn suunnitteluun liittyvät asiat ja asiakasmatkat. Työntekijöiden kiireettömyyteen vaikutti se, että sai tehdä työn ilman keskeytyksiä, työntekijäresurssit oli suunniteltu suhteessa asiakasmäärän oikein ja työt oli jaettu tasaisesti työntekijöiden kesken. Opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan todeta, että työn oikealla organisoinnilla, riittävällä tiedonkululla ja työntekijöiden osaamisen vahvistamisella voidaan vaikuttaa kiiretilanteiden, kiireen aiheuttajien ja kiireettömyyden syntyyn.

Jatkokehittämishaasteeksi nousivat kiireen hallinnassa itse työn sisältöön vaikuttavat keinot. Miten työtehtävien uudelleen organisoinnilla, työvuorosuunnittelun kehittämisellä ja resurssien käytön oikea-aikaisuuden kehittämisellä voidaan vaikuttaa kiireen hallintaan? Kotihoidon asiakkaan kokemus kotihoidon työntekijöiden kiireestä olisi myös mielenkiintoinen asia selvittää.

Searching for lost time : the work rush of home care

The goal of this thesis was to study the work rush experienced by home care workers, rushed situations, the reasons for the rush and the factors contributing to rush-free situations. The results of this thesis can be used for developing the content, operational functions and processes for home care.

The work for the thesis was carried out in the home care work of the municipalities of Hyvinkää and Järvenpää through collecting the employees’ completed workday logs. From both municipalities a team was selected in which the immediate client care had the greatest number of hours based on its operational responsibilities. The materials in the workday logs were analyzed by classifying the contents, first into the lower level and finally into the upper level. Both qualitative and quantitative information was obtained from the research.

On the basis of the results of the thesis work, it can be confirmed that even though the home care organization and functioning in Hyvinkää and Järvenpää are different, the results were quite similar. The home care workers in both municipalities assessed the workday rush numerically and through writing about their experiences. The employees experienced the monitoring week as being fairly rushfree. This experience was influenced by the interruption of the patients’ care; for example, some of the clients were having shortterm institutional care or an interactive care shift. Still, the number of workers was as planned during the monitoring period.

The work rush situations were mostly during home visits, which emerged from changes in the client’s care, employee resources, schedules and information sharing. The reasons for the rush were different interruptions, schedule matters, unexpected changes in the client’s condition, disturbances in the employee’s working atmosphere, workrelated matters and client travel. A nonrushed working environment requires that the work can be done without interruption, that the employee resources were appropriately planned with regard to the number of clients and that the work was divided evenly between the workers.On the basis of the results in this thesis work, it can be confirmed that the correct organization of the work, sufficient flow of information and strengthening the of the workers’ abilities can affect the work rush, the causes of the rush and the prevalence of a rush-free atmosphere.

For the follow-up, challenges emerged in the management of work rush, the means impacting the content itself. How can the reorganization of work tasks, the development of work shift plans and the correct use of resources affect the management of work rush? The home care client’s experience of the homecare worker’s rush would also be an interesting area to study.