Naisten kokemuksia sikiöseulonnasta saadusta neuvonnasta äitiyshuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia kokemuksia raskaana olevilla ja lapsen saaneilla naisilla oli sikiöseulonnasta saadusta ohjauksesta äitiyshuollossa. Teoriaosassa esiteltiin sikiöseulontoja koskevat lait ja säädännöt sekä niiden toteuttamistavat. Lisäksi paneuduttiin sikiöseulontojen eettisiin ongelmiin sekä vuorovaikutukselliseen tukemiseen kätilötyössä. Tutkimusaihe oli rajattu ennen sikiöseulontoja tapahtuvaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä ohjaukseen ja neuvontaan sen jälkeen, kun seulonnoissa ilmeni jotain poikkeavaa.

Kokemuksia raskaana olevien naisten saamasta neuvonnasta kerättiin kyselytutkimuksella. Internetin keskustelupalstoilla julkaistiin viesti, missä pyydettiin aikaisintaan vuonna 2010 raskaaksi tulleita naisia kirjoittamaan kokemuksistaan sikiöseulontojen neuvonnasta. Vastauksia saatiin yhteensä kuusi. Vastaukset analysoitiin narratiivisella analyysilla ja niistä muodostettiin erilaisia tyyppikertomuksia.

Tutkimustulosten perusteella sikiöseulontojen neuvonnassa on kehitettävää. Ennen sikiöseulontoja saatu neuvonta oli kaikkien tyyppikertomusten perusteella ainakin jonkin verran puutteellista. Raskaana olevat naiset kokivat, etteivät tiedä, mitä seulontojen avulla tarkalleen etsitään tai sitten neuvonta oli niin puutteellista, että naisten piti hakea itsenäisesti lisätietoa seulonnoista saadun ohjauksen jälkeen. Myös kokemus, ettei neuvonnan puutteen vuoksi ollut osallisena missään seulontaprosessissa, ja kokemus siitä, että olisi tarvinnut neuvontaa toisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseulonnasta, mutta neuvontaa ei ollut osattu antaa, nousivat esille tyyppikertomuksissa. Kun sikiöseulonnoissa ilmeni jotain poikkeavaa, jäi naisille positiivinen tai negatiivinen mielikuva saadusta neuvonnasta.

Sikiöseulontojen neuvonnassa tulisi pyrkiä siihen, että jokainen äitiyshuollon asiakas pystyisi tekemään tietoisen päätöksen seulontoihin osallistumisesta. Tämä tavoite ei vieläkään toteudu. Kätilön tulisi kehittää jatkuvasti vuorovaikutuksellisen tukemisen taitojaan pyrkien asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan voimavaraistumiseen. Koska tutkimusaineistossa ei ilmennyt yhtäkään tarinaa, jossa oltaisiin yksiselitteisesti sitä mieltä, että ohjaus olisi ollut laadukasta, olisi tarpeellista selvittää aihetta sellaisin tiedonhakumenetelmin, joiden avulla todennäköisemmin saataisiin selville myös positiivisia kertomuksia. Tällainen menetelmä voisi olla esimerkiksi neuvoloiden kautta toteutettu kysely.

The purpose of this thesis was to describe the experiences pregnant women and mothers had of the fetal screening guidance they had received as customers of maternity care. In the theory section the laws and guidelines concerning fetal screenings as well as the practices of the fetal screening process were presented. Furthermore, the section examined the ethical questions in fetal screening as well as the role of interactive support in the midwife’s profession.

The experiences pregnant women had were collected with the help of a questionnaire. A message aimed at women who had got pregnant in 2010 at the earliest, requesting them to tell about their experiences of the guidance, was published on Internet message boards. In total, six answers were received. The answers were analyzed by narrative analysis and different type narratives were formed based on the answers.

According to the results, fetal screening guidance needs developing. Every type narrative implied that the guidance received before fetal screening was inadequate to some extent. The pregnant women either felt they were not told exactly what was searched in the screening process or the guidance was so inadequate that the women needed to search for additional information independently even after they had received guidance. Moreover, a sense of exclusion from the screening process due to lack of guidance was present in the type narratives, along with an experience of needing more guidance regarding the combination screening in the second trimester, which maternity care was unable to give. Whenever something abnormal was detected in the screening process, the women were left with either a positive of a negative image of the guidance received.

The guidance regarding fetal screenings should strive for every maternity care customer being able to make a conscious and well-informed decision about whether to take part in the screenings. This goal is not reached at the moment. Midwives should constantly develop their skills in interactive support, aiming towards a customer-based approach and the empowerment of the customer. Since no narratives in the material clearly im-plied that the guidance received was of good quality, it would be important to research this topic with methods that are more likely to produce positive narratives. One example of this kind of method is a query carried out in child welfare clinics.