Molemminpuolinen palaute : Kohti laadukkaampaa opetusta
Niemi, Marja; Auvinen, Sanna (2013)
Niemi, Marja
Auvinen, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052925
Tiivistelmä
Tässä kehittämishankkeessa tarkasteltiin opiskelijoilta saatavaa opintojaksopalautetta kahdessa Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) yksikössä ja pilotoitiin molemminpuolinen palautteen antaminen kahdella erityyppisellä opintojaksolla, massakurssilla sekä ei-massakurssilla. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli tarve selvittää yksiköiden nykyisiä palautekäytäntöjä, tarkastella uuden syksyllä 2011 TTY:llä käyttöönotetun palautejärjestelmän hyödyntämismahdollisuuksia sekä pohtia keinoja, joilla opiskelijoita voitaisiin aktivoida palautteen antamisessa. Taustalla oli työn tekijöiden halu kehittää opetusta, mutta myös TTY:llä maaliskuun 2013 alussa voimaan tuleva uusi tutkintosääntö, joka velvoittaa opiskelijat antamaan opintojaksopalautetta ja opettajan puolestaan antamaan vastine tähän saamaansa palautteeseen, teki aiheesta erittäin ajankohtaisen.
Toimiva palautejärjestelmä on osa opetuksen laadunvarmistusmenettelyjä ja sen kautta on mahdollista saada arvokasta tietoa opetuksen kehittämisen tueksi. Molemminpuolisessa palautteen antamisessa opiskelija ja opettaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja molempien osapuolten tietoisuus suoriutumisestaan lisääntyy; opiskelija saa tietoa suoriutumistasostaan ja opettaja opetuksensa onnistumisesta. Palautteisiin annettavat vastineet myös edesauttavat sitä, että opettaja analysoi toimintaansa ja opiskelija saa tietoa opettajan tekemien ratkaisuiden taustoista. Palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita, jotka tulee tiedostaa kun palautejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään. Esimerkiksi sähköisten järjestelmien toimivuus ja muokattavuus, palautteen antamisen ajoittaminen, taito antaa rakentavaa palautetta ja vastaanottaa sitä sekä palautteen antajan turvallisuuden tunne ovat tällaisia tekijöitä.
Kehittämishankkeen tuloksena havaittiin, että kannustamisella palautteen antamiseen oli positiivinen vaikutus saadun palautteen määrään massakurssin kohdalla. Myös palautetaitojen kehittymisessä havaittiin positiivinen vaikutus – saatu palaute oli rakentavaa ja opiskelijat itsekin osoittivat antamassaan palautteessa pohtineensa millaista on hyvä palaute. Myös uuden sähköisen Kaiku –palautejärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet palautejärjestelmän kehittämisessä tulivat esille ja esimerkiksi opintojaksokohtaisten kyselyiden muokkaaminen havaittiin hyödylliseksi työkaluksi massakurssin yhteydessä. Ei-massakurssin yhteydessä havaittiin henkilökohtainen palaute opiskelijaa hyvin motivoivaksi palautemuodoksi jonka saamista opiskelijat myös osasivat arvostaa. Opintojakson toteutuksesta pääasiallisin palaute saatiin oppimispäiväkirjojen kautta, mutta Kaiku-järjestelmän kyselyn muokkaamismahdollisuudet tulevilla toteutuskerroilla tulee ottaa huomioon jo TTY:n tutkintosäännön uudistuksen mukaanaan tuomien velvoitteiden vuoksi.
Toimiva palautejärjestelmä on osa opetuksen laadunvarmistusmenettelyjä ja sen kautta on mahdollista saada arvokasta tietoa opetuksen kehittämisen tueksi. Molemminpuolisessa palautteen antamisessa opiskelija ja opettaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja molempien osapuolten tietoisuus suoriutumisestaan lisääntyy; opiskelija saa tietoa suoriutumistasostaan ja opettaja opetuksensa onnistumisesta. Palautteisiin annettavat vastineet myös edesauttavat sitä, että opettaja analysoi toimintaansa ja opiskelija saa tietoa opettajan tekemien ratkaisuiden taustoista. Palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita, jotka tulee tiedostaa kun palautejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään. Esimerkiksi sähköisten järjestelmien toimivuus ja muokattavuus, palautteen antamisen ajoittaminen, taito antaa rakentavaa palautetta ja vastaanottaa sitä sekä palautteen antajan turvallisuuden tunne ovat tällaisia tekijöitä.
Kehittämishankkeen tuloksena havaittiin, että kannustamisella palautteen antamiseen oli positiivinen vaikutus saadun palautteen määrään massakurssin kohdalla. Myös palautetaitojen kehittymisessä havaittiin positiivinen vaikutus – saatu palaute oli rakentavaa ja opiskelijat itsekin osoittivat antamassaan palautteessa pohtineensa millaista on hyvä palaute. Myös uuden sähköisen Kaiku –palautejärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet palautejärjestelmän kehittämisessä tulivat esille ja esimerkiksi opintojaksokohtaisten kyselyiden muokkaaminen havaittiin hyödylliseksi työkaluksi massakurssin yhteydessä. Ei-massakurssin yhteydessä havaittiin henkilökohtainen palaute opiskelijaa hyvin motivoivaksi palautemuodoksi jonka saamista opiskelijat myös osasivat arvostaa. Opintojakson toteutuksesta pääasiallisin palaute saatiin oppimispäiväkirjojen kautta, mutta Kaiku-järjestelmän kyselyn muokkaamismahdollisuudet tulevilla toteutuskerroilla tulee ottaa huomioon jo TTY:n tutkintosäännön uudistuksen mukaanaan tuomien velvoitteiden vuoksi.
