Säilörehun korjuumenetelmät lypsykarjatiloilla Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee säilörehun tekomenetelmiä 34 lypsykarjatilalla Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella. Opinnäytetyössä on käytetty apuna kyselytutkimusta, joka postitettiin maataloustoimistojen kautta jokaiselle lypsykarjatilalle kyseisissä kunnissa. Työssä käsitellään myös lyhyesti kaikki Suomessa käytössä olevat säilörehun tekomenetelmät sekä se, miten ne jakautuivat tutkimusalueella. Kyselytutkimus sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että sanallisia kysymyksiä. Vastausaikaa kysymyspaperin täyttämiseen jokaisella oli noin neljä viikkoa. Kysymyksiä postitettiin yhteensä 62 kappaletta, joista 34 palautettiin. Näiden perusteella tämä opinnäytetyö on laadittu. Kaikki vastaukset syötettiin ja analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, josta saatiin myös apua kuvaajien ja taulukoiden tekoon. Näistä vastauksista muodostuivat tulokset, joiden mukaan suosituin säilörehunkorjuumenetelmä Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella on pyöröpaalaus. Tätä tehdään sekä combipaalaimella että perinteisesti pyöröpaalaimella ja erillisellä käärimellä. Seuraavaksi suosituin korjuumenetelmä on noukinvaunu, ja erilaiset silppurit jakavat loput sijat. Varastoinnin kannalta suurimman kannatuksen saivat pyöröpaalit, joiden jälkeen lähes yhtä suuren kannatuksen saivat laakasiilot. Rehuaumojakin käytettiin, mutta pääasiassa hätävarastoina. Säilöntäaineen suhteen luotettiin monella tilalla AIV-happoon, mutta myös biologisia säilöntäaineita käytettiin. Ilman säilöntäainetta säilörehua teki muutama tila.

This thesis examined different silage methods on 34 dairy farms in Teuva, Karijoki and Isojoki regions. The thesis was made with a special questionnaire which was posted by Agricultural Offices to every dairy farm on these communes area. This thesis shortly covers all the silage making methods used in Finland and how those are represented in Teuva, Karijoki and Isojoki regions. The questionnaire contained multiple-choice and open-ended questions. Every dairy farm had about four weeks to answer the questionnaire. Questionnaires were originally posted to 62 dairy farms. After four weeks 34 dairy farms had returned the questionnaire. This thesis is based on these answers. Every answer was entered and analyzed with SPSS-program, which also helped to make the diagrams and tables. The results were that the most popular silage method used in Teuva, Karijoki and Isojoki regions was round baling. Round baling was made by using both combined baler and traditional round baler with a separate bale wrapper. The second most popular silage making method was self-loading wagons. The least popular were different forage harvesters. The most popular storage method was round bales. Almost as popular storage method was flat silo. Feed stacks were also used but they were mostly emergency storages. The most popular preservative was the AIV-acid but also biological preservatives were used. Few of the dairy farms made silage without any preservatives.