Tietomallin hyödyntäminen rakennusliikkeen oman asuntotuotannon määrä- ja kustannuslaskennassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tietomallipohjaisen määrä- ja kustannuslaskennan ongelmat ja hyöty nykyisessä laskentaprosessissa. Opinnäytetyön tilaajana toimii Lemminkäinen Talo Oy PKS (myöhemmin lyhenne LMK). Työssä pyritään vastaamaan kysymykseen, onko nykyiset tietomallit halutun tasoisia ja mitä asioita on kehitettävä, jotta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tietomallia etenkin määrälaskennassa aiempaa tehokkaammin. Onko esimerkiksi mahdollista ja tarpeellista, että kaikki rakennuksen osat mallinnetaan?

Aluksi työssä paneudutaan määrälaskentaan ja sen teoriaan ja selvitetään, miten Lemminkäinen Talo Oy:ssä lasketaan nykyään eri hankkeiden määriä ja kustannuksia. Opinnäytetyössä esitellään myös erilaisia tietomalli- ja kustannuslaskentaohjelmia ja sitä, miten nämä ohjelmat voidaan yhteensovittaa toisiinsa niin kuin ohjelmistosuunnittelijat ovat sen suunnitelleet. Tämän jälkeen työssä listataan tietomallipohjaisen määrälaskennan erilaisia hyötyjä ja riskejä ja verrataan tietomallipohjaista laskentaa perinteiseen laskentaan. Mallien ongelmia ja puutteita listattaessa käytetään apuna sekä vanhoja laskettuja kohteita että uusia laskennassa olevia kohteita. Opinnäytetyössä otetaan myös esiin määrä- ja kustannuslaskentatoimistojen näkökulma tietomallipohjaiseen laskentaan.

Tulokset osoittavat, että tietomallit eivät määrälaskentanäkökulmasta vastaa yleisiä tietomallivaatimuksia. Puutteellisen suunnittelun ohjauksen ja tietomallityökalujen käytön osaamattomuuden takia, laskentaan on toistaiseksi varattava yhtä paljon aikaa verrattuna perinteiseen laskentaan.

Meningen med examensarbetet är att kartlägga fördelar och nackdelar med BIM-baserad mängd- och kostnadsberäkning nuförtiden i beräkningsprocessen. Som beställare fungerar Lemminkäinen Talo Ab PKS (senare förkortning LMK). I slutarbetet strävar man till att svara på frågan huruvida dagens BIM-modeller är tillräckligt goda och vilka saker som måste utvecklas för att i framtiden kunna utnyttja BIM-modeller i mängdberäkningen effektivare än förut. Är det t.ex. möjligt och lönsamt att alla enskilda byggnadsdelar modelleras noggrant i modellen?

I början av arbetet går man in på teorin bakom mängdberäkningen och kartlägger på vilket vis man nuförtiden räknar mängder och kostnader till olika projekt i Lemminkäinen Talo Ab. I examensarbetet presenteras också olika BIM-baserade programvaror och kostnadsberäkningsprogrammer samt hur man kan knyta dessa programvaror sinsemellan. Efter det listas olika fördelar och nackdelar med BIM-baserad mängdberäkning. Beräkningar jämförs också med traditionellt utförda beräkningar, där man i jämförelserna använder såväl gamla redan räknade som nya kommande projekt. I slutarbetet tas även fram mängd- och kostnadsberäkningsbyråers synvinkel på BIM-baserad kostnadsberäkning.

Resultatena visar att BIM modellerna inte motsvarar de krav som ställs för dem i de allmänna kraven för BIM modeller. Bristfällig planeringsstyrning och inkompetens i utnyttjande av BIM verktyg, leder till att man fortfarande måste boka lika mycket tid för kostnadsberäkning jämfört med traditionell kostnadsberäkning.

The purpose of the thesis is to explore advantages and disadvantages of BIM-based quantity and cost calculation. This thesis is made for Lemminkäinen Talo Oy PKS (later abbreviation LMK). The aim of the thesis is to answer the question if BIM models nowadays are good enough for cost calculation and which things must be improved to make BIM-based cost calculation more efficient. For example, is it possible and profitable in the future to model every construction part in the model itself?

At the beginning of the work the main theory behind quantity calculation is being presented and the process of quantity and cost calculation for different projects at Lemminkäinen Talo Oy is being explored. In the thesis there are also different BIM-based software and software for calculation being presented and how you can bind these to each other. After that the advantages and disadvantages of BIM-based quantity calculation are listed. Calculations are also compared with traditionally made calculations, where old as well as new projects have been used as examples. In the thesis also calculation agencies’ viewpoints on BIM-based cost calculation are revealed.

The result shows that BIM models are not good enough for efficient quantity and cost calculation. Inadequate planning guidance and poor skills of using BIM tools means that you still have to book as much time for cost calculation as for traditionally made cost calculation.