Tunneäly esimiestyössä naisesimiesten näkökulmasta
Mustonen, Mirva (2013)
Mustonen, Mirva
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301291831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301291831
Tiivistelmä
Tunneäly on toistaiseksi ollut melko vähän tutkittu aihealue, vaikka se on hyvin tärkeä osa myös esimiestyötä. Usein ihmisiä otetaan töihin hyvän CV:n ja teknisen osaamisen takia, mutta irtisanotaan puutteellisesta tunneälystä johtuvien syiden vuoksi. Tässä opinnäytetyössä on tutkittu naisesimiesten näkökulmia tunneälyn merkityksestä esimiestyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut myös selvittää millaisia ominaisuuksia tunneälytaidoiltaan hyvältä esimieheltä vaaditaan ja millaisia hyötyjä tunnejohtamisesta on. Lisäksi on selvitetty ovatko naisjohtajat kohdanneet työssään sukupuolensa puolesta mitään haasteita ja etuja, tai onko naisten ja miesten johtamistavoissa eroja. Opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla oli mahdollista saada syvällisempiä ja monipuolisempia vastauksia, kuin esimerkiksi kyselylomakkeen avulla. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Kohderyhmänä olivat matkailualalla esimies/johtotehtävissä työskentelevät naishenkilöt. Haastateltujen henkilöiden nimiä tai työpaikkoja ei paljasteta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu muun muassa tärkeimpien ja tunnetuimpien tunneälyteorioiden esittelystä ja tunnejohtamisesta käytännön ongelmatilanteissa. Lisäksi on kerrottu yleisesti naisjohtajuudesta ja muun muassa naisjohtajuuteen liittyvistä stereotypioista.
Haastattelujen tulokset on analysoitu litteroimalla, ja niitä on peilattu opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Haastattelujen pienestä määrästä huolimatta, tulokset olivat monipuolisia. Tuloksista ilmeni, että tärkeimpiä esimieheltä vaadittavia ominaisuuksia olivat empaattisuus, kyky kuunnella työntekijöitä ja kyky asettua heidän asemaansa. Tunnejohtamisesta oli huomattu olevan hyötyä ja se oli vaikuttanut muun muassa työntekijöiden sitoutumiseen ja työpanokseen. Haastateltavat pitivät yleisesti tunneälyä tärkeänä osana esimiestyötä ja uskoivat että tulevaisuudessa aiheesta aletaan puhua enemmän.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla oli mahdollista saada syvällisempiä ja monipuolisempia vastauksia, kuin esimerkiksi kyselylomakkeen avulla. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Kohderyhmänä olivat matkailualalla esimies/johtotehtävissä työskentelevät naishenkilöt. Haastateltujen henkilöiden nimiä tai työpaikkoja ei paljasteta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu muun muassa tärkeimpien ja tunnetuimpien tunneälyteorioiden esittelystä ja tunnejohtamisesta käytännön ongelmatilanteissa. Lisäksi on kerrottu yleisesti naisjohtajuudesta ja muun muassa naisjohtajuuteen liittyvistä stereotypioista.
Haastattelujen tulokset on analysoitu litteroimalla, ja niitä on peilattu opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Haastattelujen pienestä määrästä huolimatta, tulokset olivat monipuolisia. Tuloksista ilmeni, että tärkeimpiä esimieheltä vaadittavia ominaisuuksia olivat empaattisuus, kyky kuunnella työntekijöitä ja kyky asettua heidän asemaansa. Tunnejohtamisesta oli huomattu olevan hyötyä ja se oli vaikuttanut muun muassa työntekijöiden sitoutumiseen ja työpanokseen. Haastateltavat pitivät yleisesti tunneälyä tärkeänä osana esimiestyötä ja uskoivat että tulevaisuudessa aiheesta aletaan puhua enemmän.