Työhyvinvointi organisaatiomuutoksessa : Keroputaan psykiatrisessa sairaalassa
Mänty, Sonja (2013)
Mänty, Sonja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304084112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304084112
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön aihe sai alkunsa psykiatrisensairaalan vuodeosastojen toiminnan yhdistämiseen liittyvästä henkilökunnan kokemasta epävarmuuden tilasta ja mahdollisista tulevaisuuden uhkakuvista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sitä, kuinka hyvin psykiatrisen sairaalan johto on ottanut huomioon suunnitellun organisaationmuutoksen eri vaiheet henkilökunnan näkökulmasta katsottuna.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä keväällä 2012 psykiatrisensairaalan muutoksen kokeneelta henkilökunnalta. Tutkimuksessa käytettiin sairaanhoitopiirin käyttämää omaa mittaria, joka pohjautuu QPSNordic–mittariin. Aineisto analysoitiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia psykiatrisen sairaalan työhyvinvointiin liittyviä monia osa-alueita, kuten tiedonkulkua, muutosjohtamista, lähiesimiestyötä ja työntekijöiden muutospaineiden alla kokemaa työtyytyväisyyttä. Näiden kautta rakentuu työntekijöiden työhyvinvoinnin kuva.
Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten johto ja työntekijät muutoksissa suhtautuvat toisiinsa ja mitkä tekijät edistävät työhyvinvointia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa työhyvinvoinnin osa-alueita työpaikalla ja niiden toimivuutta. Tiedon avulla voidaan vahvistaa ja kehittää heikompia osa-alueita.
Käytetty kirjallisuus, luetut opinnäytetyöt ja tutkielmat ovat osaltaan auttaneet tutkimaan teoriassa organisaatiomuutosten eri vaiheita. Työssä selvitettiin sitä, kuinka muutoksia yleensä johdetaan ja mikä on muutosten kokonaisvaikutus henkilökunnan kokemaan työhyvinvointiin. Johdon ja henkilökunnan yhteistyöpäivässä käytiin kehityskeskustelua tutkimusten tuloksista ja kirjattiin jatkotyöskentelyä varten tulevaisuuden tarpeelliset organisaation kehittämisalueet. Työyhteisön toimivuuden osa-alueista eniten kehittämistä vaatii tiedonkulku ja muutosjohtamisen prosessi. Lähiesimiehen toiminta ja yleinen työhyvinvointi olivat hyvää tasoa. Työntekijöiden työhyvinvointia lisää mahdollisuus osallistua organisaatiomuutoksen suunnitteluun alusta alkaen.
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä keväällä 2012 psykiatrisensairaalan muutoksen kokeneelta henkilökunnalta. Tutkimuksessa käytettiin sairaanhoitopiirin käyttämää omaa mittaria, joka pohjautuu QPSNordic–mittariin. Aineisto analysoitiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia psykiatrisen sairaalan työhyvinvointiin liittyviä monia osa-alueita, kuten tiedonkulkua, muutosjohtamista, lähiesimiestyötä ja työntekijöiden muutospaineiden alla kokemaa työtyytyväisyyttä. Näiden kautta rakentuu työntekijöiden työhyvinvoinnin kuva.
Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten johto ja työntekijät muutoksissa suhtautuvat toisiinsa ja mitkä tekijät edistävät työhyvinvointia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa työhyvinvoinnin osa-alueita työpaikalla ja niiden toimivuutta. Tiedon avulla voidaan vahvistaa ja kehittää heikompia osa-alueita.
Käytetty kirjallisuus, luetut opinnäytetyöt ja tutkielmat ovat osaltaan auttaneet tutkimaan teoriassa organisaatiomuutosten eri vaiheita. Työssä selvitettiin sitä, kuinka muutoksia yleensä johdetaan ja mikä on muutosten kokonaisvaikutus henkilökunnan kokemaan työhyvinvointiin. Johdon ja henkilökunnan yhteistyöpäivässä käytiin kehityskeskustelua tutkimusten tuloksista ja kirjattiin jatkotyöskentelyä varten tulevaisuuden tarpeelliset organisaation kehittämisalueet. Työyhteisön toimivuuden osa-alueista eniten kehittämistä vaatii tiedonkulku ja muutosjohtamisen prosessi. Lähiesimiehen toiminta ja yleinen työhyvinvointi olivat hyvää tasoa. Työntekijöiden työhyvinvointia lisää mahdollisuus osallistua organisaatiomuutoksen suunnitteluun alusta alkaen.