Ilmanlaadun trenditarkastelu Lahdessa 2000-luvulla

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli tarkastella typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Lahdessa 2000-luvulla. Lahden alueella suurin osa typen oksideista ja hengitettävistä hiukkasista on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä.

Tässä työssä käytetty aineisto kerättiin Lahden seudun ympäristöpalveluilta, joka vastaa Lahden alueen ilmanlaadun seurannasta. Käytettyyn aineistoon valittiin vain sellaista dataa, jonka validiteetti eli ajallinen edustavuus oli vähintään 75 %. Mittausaineisto kerättiin neljältä jatkuvatoimiselta mittausasemalta. Typen oksideja mitattiin kaupungin keskustassa Vesijärvenkadulla (Vesku 11), kaupunkitausta-asemalla Kisapuistossa ja keskustan ulkopuolella Launeella. Hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia mitatiin keskustassa torilla ja Launeella.

Aineistosta laskettiin vuosikeskiarvot, keskiarvot eri vuodenaikoina, viikonpäivinä ja kellonaikoina. Myös raja-arvoylitykset laskettiin. Mahdollisten trendien ar-vioimiseen käytettiin Ilmatieteen laitoksen MAKESENS-mallia, joka arvioi nousevan tai laskevan trendin todennäköisyyden.

Lahdessa on käytössä ilmanlaatuindeksi, joka luokittelee ilmanlaadun viiteen eri luokkaan (hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono). Koko 2000-luvun aikana ilmanlaatu on ollut pääosin hyvä tai tyydyttävä.

Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuudet nousevat ajoittain korkeiksi. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat keväisin, kun talven aikana jauhautunut asfaltti ja hiekoitushiekka nousevat hengitysilmaan. Typen oksidien pitoisuudet seuraavat selkeästi liikenteen rytmiä. Suurimmat pitoisuudet typen oksidien osalta osuvat yleensä talvikuukausille. Talvella syntyy usein inversiotilanteita, kun ilman sekoittumisolosuhteet huononevat ja pitoisuudet hengitysilmassa nousevat korkeiksi.

The aim of this thesis was to study the concentrations of nitrogen oxides (NOx) and particulate matter (PM10) in the city of Lahti in the 2000s. In the Lahti area most of these particles come from energy production and traffic.

The source data used in the work was collected from the Lahti Region Environ-mental Services, which is responsible for monitoring the air quality in the Lahti area. Only data with at least 75 % temporal representativeness was used in the study. The measurement data was collected from four continuous monitoring sta-tions. Nitrogen oxides were measured in the city center at Vesijärvenkatu 11, in the city background station in Kisapuisto and outside the center in Laune. PM10 was measured at the sation called Tori and in Laune.

Based on the data, annual and seasonal averages were calculated, as well as weekly and time of day averages. Also exceeding of limit values was calculated. To examine possible trends, the MAKESENS model by the Finnish Meteorological Institute was used. The model calculates the probability of an upward or downward trend.

In the city of Lahti, an air quality index is used that has five categories: good, satisfactory, fair, poor or very poor. Throughout the 2000s, the air quality has been mainly good or satisfactory.

Occasionally the concentrations of particulate matter and nitrogen oxides rise to high levels. PM10 concentrations rise during spring, when asphalt and gritting sand ground throughout winter rise to the breathing air. The concentrations of NOx clearly follow the rhythm of the traffic. The largest NOx concentrations generally occur during the winter months. During winter, there are often episodes of poor air quality, during which mixing conditions of the air deteriorate and concentrations in the breathing air rise to high levels.