Jalkapalloharjoittelun ja murrosiän vaikutus 14-vuotiaiden poikien maksimaalisen nopeuden, ketteryyden ja aerobisen kunnon kehittymiseen sarjakauden aikana

Abstract

Tutkin opinnäytetyössäni jalkapalloilevien 14-vuotiaiden poikien nopeuden, kestävyyden ja ketteryyden kehitty-mistä. Tarkoituksenani oli havainnoida, kuinka nämä fyysiset ominaisuudet kehittyvät ja miten kehitykseen vai-kuttaa murrosiästä johtuva pituuskasvu ja harjoitusmäärät. Testit pidettiin ensimmäisen kerran helmikuussa kau-den alussa ja toisen kerran syyskuussa pelien päätyttyä. Pituuskasvua seurattiin sama aika eli koko sarjakauden ajan.

Keräsin tulokseni kenttätestien avulla, joiden tueksi keräsin teoriaa. Teoriani käsitteli pääpiirteittäin jalkapallon lajianalyysistä, pelissä tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia ja valmentamista. Murrosiän vaikutukset olivat myös kes-keinen osa teoriaani. Lisäksi keräsin tietoa fyysisen kunnon osa-alueista kestävyydesta, nopeudesta voimasta ja ketteryydestä. Testausmenetelminä käytin Suomen Palloliiton suosittelemia testejä. Kestävyyssukkulajuoksulla mittasin kestävyyttä, 30 metrin juoksulla nopeutta ja ketteryyttä testattiin radalla, joka piti juosta 100% teholla. Sain valmentajilta pelaajien harjoitusmäärät ja pituudet sähköpostina.

Käytin nopeutta ja ketteryyttä mittaavissa testeissä sähköistä ajanottojärjestelmää nimeltään New Test Powerti-mer. Kestävyyssukkulajuoksussa otin ajat sekunttikellolla viiden sekunnin tarkkuudella. Kirjasin tulokseni Mic-rosoft Exel ohjelmalle, jonka avulla tein kaavioita ja laskin tulosten keskiarvoja, keskihajontaa, vaihteluväliä sekä korkeimman ja pienimmän arvon. Käsittelin aineiston myös SPSS 17.0 ohjelmalla. Etsin muuttujien välisiä yhte-yksiä Pearsonin korrelaatiokertoimella.

Tutkimuksessa mukana olleista pelajista melkein kaikki kehittyivät 30 metrin juoksussa ja ketteryysradalla, mutta kestävyys oli huonontunut todella monella. Vain Kaksi pystyi parantamaan aikaansa oleellisesti ja kolme pystyi juoksemaan suunnileen saman ajan kuin ensimmäisellä mittauskerralla. Tuloksista selvisi, että pelaajien nopeus -ja ketteryys ominaisuudet kehittyivät sarjakauden aikana. Pituuskasvulla ollut siihen negatiivista vaikutusta. Tosin kestävyysominaisuudet heikentyivät, vaikka murrosikäisillä pitäisi tapahtua luonnollistakin kestävyyden kehitty-mistä. Harjoittelumäärät osoittivat, että pelaajat, jotka ovat harjoitelleet enemmän kehittyivät enemmän. Lisäksi testiryhmän väliset erot kaventuivat kaikissa testeissä, koska keskihajonta pieneni.

The target group of this thesis were 14-year-old boy football players. The first aim was to find out how much the boys’ physical properties developed in one season. The second aim was to study how growth in length and amount of training affected the results. The thesis will help the coaches of the Kajaani-based football team Kapa to analyse their work and to plan coaching in the future.

The theoretical part of this thesis discusses football, footballers, physical properties (aerobic fitness, speed, agility and strength) and puberty. There was almost same kind of survey where Hiekkamäki (2006) has used same tests. For this thesis three different tests which Finland's Football Union recommends were made. The first test was completed in February when the team had practised for about one month. The second test was taken in September one week after the season ended. The results of the growth in length and the amount of training were received during the test days. The results were collected with the Microsoft Excel in order to draw tables and diagrams. Also the SPSS 17.0 programme was used.

The results showed that the performance of the group improved in the speed test and agility speed during the football season. There was only one player whose performance did not improve. The mean growth in length was 5.5 cm so it was clear that growth in length did not affect the results. But for some reason the aerobic fitness of the players was worse even if aerobic fitness should improve naturally. The tests and amount of training contributed to the fact that those players who had practised more got better results in the 30-meter speed test and agility test. The tests also showed that differences between the players were smaller because the standard deviations were smaller after the second test period in every test. The fastest players in the first test did not improve as much as those who had worse times even if the amount of practising had been good. There was also a connection between the speed test and agility test improvements.