Karttapohjaisen kyselyn käyttäminen Kauppi-Niihaman ja Pyynikin osallistavassa taajamametsäsuunnittelussa
Hietala, Päivi (2013)
Hietala, Päivi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295395
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä Tampereen asukkaiden ja ulkoilualueiden käyttäjien mielipiteitä ja toiveita Kauppi-Niihaman ja Pyynikin metsänhoitosuunnitelmien uudistamisen tueksi. Keräysmenetelmänä käytettiin karttapohjaista verkkokyselyä. Samalla tutkittiin karttapohjaisen kyselyn toimivuutta metsäsuunnitelmien uudistamisen osallistamisvaiheessa. Kyselyn toivottiin aktivoivan ”hiljaista enemmistöä” ja nuoria, joiden osallistuminen on muutoin vähäistä.
Kyselyt toteutettiin kevään ja alkukesän 2012 aikana. Kyselyiden luomisesta vastasi kaupungin metsäsuunnittelija Sini Miettinen. Kyselyyn vastattiin sijoittamalla kartalle merkki, johon osallistuja saattoi halutessaan liittää kommentin. Merkeillä oli kahdeksan eri statusvaihtoehtoa, joiden avulla osallistuja pystyi osoittamaan palautteensa esimerkiksi metsänhoitotyöstä tai alueen rauhoittamisesta kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle. Valmiiksi sijoitettua karttamerkkiä oli myös mahdollista kommentoida.
Pyynikin kyselyssä karttamerkkejä sijoitettiin 142 kappaletta ja valmiiksi sijoitettua merkkiä kommentoitiin 68 kertaa. Kauppi-Niihaman kohdalla karttamerkkejä sijoitettiin 194 kappaletta ja valmiiksi sijoitettua karttamerkkiä kommentoitiin 123 kertaa. Kartta-merkit kommentteineen muokattiin teemakartoiksi, joita visualisoitiin karttakuvina. Tuloksia käytettiin pohjamateriaalina metsäsuunnitelmia uudistettaessa. Lisäksi muille kaupungin yksiköille osoitetut vastaukset koostettiin erillisiksi kartoiksi mahdollisia toimenpiteitä varten. Kyselyyn vastanneiden mielipiteet ja toiveet olivat hyvin toisistaan poikkeavia. Mielipiteiden voimakas ristiriitaisuus ja joidenkin kommenttien kärkäs sävy kertoo siitä, että hiljaisen enemmistön aktiivisuus jäi edelleen vähäiseksi. Verkkokyselyyn vastanneiden ikäjakaumaa verrattaessa aikaisemmin tehtyihin metsäsuunnittelun lomakekyselyihin voidaan huomata, että ikäjakauma oli varsin samankaltainen. Nuorten aktiivisuuden lisäämisessä ei myöskään päästy tavoitteeseen.
Mielipiteiden keräämisen ja analysoinnin lisäksi oli oleellista tarkastella verkkoselaimella käytettävän karttapohjaisen kyselyn toimivuutta metsäsuunnittelun osallistamisvaiheessa. Vastausten ristiriitaisuus vaikeutti toiveiden huomioimista metsäsuunnittelussa, lisäksi suuri määrä vastauksista ei varsinaisesti liittynyt metsäsuunnitteluun. Millään muulla menetelmällä ei kuitenkaan voida tuottaa paikkaan sidottua kokemusperäistä tietoa yhtä vähillä resursseilla. Metsäsuunnittelun kannalta oleellinen parannus muihin menetelmiin nähden on se, että kerätyllä palautteella on selkeä osoite. Omana karttatasonaan olevia palautteita voidaan tarkastella suunnittelun yhteydessä esimerkiksi metsikkökuviotasolla, jolloin palautteiden huomioiminen helpottuu.
Kyselyt toteutettiin kevään ja alkukesän 2012 aikana. Kyselyiden luomisesta vastasi kaupungin metsäsuunnittelija Sini Miettinen. Kyselyyn vastattiin sijoittamalla kartalle merkki, johon osallistuja saattoi halutessaan liittää kommentin. Merkeillä oli kahdeksan eri statusvaihtoehtoa, joiden avulla osallistuja pystyi osoittamaan palautteensa esimerkiksi metsänhoitotyöstä tai alueen rauhoittamisesta kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle. Valmiiksi sijoitettua karttamerkkiä oli myös mahdollista kommentoida.
Pyynikin kyselyssä karttamerkkejä sijoitettiin 142 kappaletta ja valmiiksi sijoitettua merkkiä kommentoitiin 68 kertaa. Kauppi-Niihaman kohdalla karttamerkkejä sijoitettiin 194 kappaletta ja valmiiksi sijoitettua karttamerkkiä kommentoitiin 123 kertaa. Kartta-merkit kommentteineen muokattiin teemakartoiksi, joita visualisoitiin karttakuvina. Tuloksia käytettiin pohjamateriaalina metsäsuunnitelmia uudistettaessa. Lisäksi muille kaupungin yksiköille osoitetut vastaukset koostettiin erillisiksi kartoiksi mahdollisia toimenpiteitä varten. Kyselyyn vastanneiden mielipiteet ja toiveet olivat hyvin toisistaan poikkeavia. Mielipiteiden voimakas ristiriitaisuus ja joidenkin kommenttien kärkäs sävy kertoo siitä, että hiljaisen enemmistön aktiivisuus jäi edelleen vähäiseksi. Verkkokyselyyn vastanneiden ikäjakaumaa verrattaessa aikaisemmin tehtyihin metsäsuunnittelun lomakekyselyihin voidaan huomata, että ikäjakauma oli varsin samankaltainen. Nuorten aktiivisuuden lisäämisessä ei myöskään päästy tavoitteeseen.
Mielipiteiden keräämisen ja analysoinnin lisäksi oli oleellista tarkastella verkkoselaimella käytettävän karttapohjaisen kyselyn toimivuutta metsäsuunnittelun osallistamisvaiheessa. Vastausten ristiriitaisuus vaikeutti toiveiden huomioimista metsäsuunnittelussa, lisäksi suuri määrä vastauksista ei varsinaisesti liittynyt metsäsuunnitteluun. Millään muulla menetelmällä ei kuitenkaan voida tuottaa paikkaan sidottua kokemusperäistä tietoa yhtä vähillä resursseilla. Metsäsuunnittelun kannalta oleellinen parannus muihin menetelmiin nähden on se, että kerätyllä palautteella on selkeä osoite. Omana karttatasonaan olevia palautteita voidaan tarkastella suunnittelun yhteydessä esimerkiksi metsikkökuviotasolla, jolloin palautteiden huomioiminen helpottuu.