Viittomakielen tulkkien kokemuksia opastusta edeltävästä ja opastuksen aikaisesta liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta
Hakala, Laura (2013)
Hakala, Laura
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304285373
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä liikkumisen aikaiseen kommunikaatioon liittyvistä asioista opas ja opastettava sopivat ennen opastusta, ja mistä asioista opastuksen aikana tulee tarvetta viestiä. Tavoitteena oli myös kartoittaa, millä eri tavoilla opas ja opastettava kommunikoivat opastuksen aikana. Työn tilaaja on Suomen Kuurosokeat ry:n Kommunikaatiopalvelut ja työnohjaajana toimi kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen.
Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin Webropol –kyselyn avulla, joka lähetettiin usealle tulkkausalan palvelutuottajalle ja lisättiin Suomen Viittomakielen tulkit ry:n Facebook sivuille. Kysely sisälsi avoimia ja monivalintakysymyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 30 viittomakielen tulkkia. Kaikki kyselyyn vastaajat olivat saaneet opastuskoulutusta, joten oletettavasti heillä on samat perustiedot opastuksesta.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan suurin osa opastuksen aikaisesta viestinnästä on kuvailua. Opastuksen aikaisen kuvailun tavoitteena on turvallinen opastaminen, ja kuvailu keskittyy liikkumiseen vaikuttavien ja toiminnan kannalta tärkeiden asioiden kuvailuun. Opastuksen aikaisista kommunikaatiotavoista tulkit sopivat asiakkaan kanssa ennen opastusta useimmiten silloin, kun he asiakas oli heille uusi. Opastuksessa liikuttaessa yleisimmin käytettyjä kommunikaatiomenetelmiä ovat puhe, taktiili viittominen, sosiaaliset pikaviestit, viittominen sekä opastusmerkit. Joissain tilanteissa tulkit olivat kehittäneet kommunikaatioratkaisuja yhdessä kuurosokean kanssa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää viittomakielen tulkkien opastuskoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Viittomakielen tulkit sekä muut kuurosokeiden kanssa työskentelevät ihmiset, kuten toimintakeskuksien työntekijät, voivat saada kyselyn tuloksista vinkkejä omaan toimintaansa opastustilanteessa. Myös kuurosokeat voivat opinnäytetyön kautta oivaltaa uusia viestinnän mahdollisuuksia opastustilanteissa.
Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin Webropol –kyselyn avulla, joka lähetettiin usealle tulkkausalan palvelutuottajalle ja lisättiin Suomen Viittomakielen tulkit ry:n Facebook sivuille. Kysely sisälsi avoimia ja monivalintakysymyksiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 30 viittomakielen tulkkia. Kaikki kyselyyn vastaajat olivat saaneet opastuskoulutusta, joten oletettavasti heillä on samat perustiedot opastuksesta.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan suurin osa opastuksen aikaisesta viestinnästä on kuvailua. Opastuksen aikaisen kuvailun tavoitteena on turvallinen opastaminen, ja kuvailu keskittyy liikkumiseen vaikuttavien ja toiminnan kannalta tärkeiden asioiden kuvailuun. Opastuksen aikaisista kommunikaatiotavoista tulkit sopivat asiakkaan kanssa ennen opastusta useimmiten silloin, kun he asiakas oli heille uusi. Opastuksessa liikuttaessa yleisimmin käytettyjä kommunikaatiomenetelmiä ovat puhe, taktiili viittominen, sosiaaliset pikaviestit, viittominen sekä opastusmerkit. Joissain tilanteissa tulkit olivat kehittäneet kommunikaatioratkaisuja yhdessä kuurosokean kanssa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää viittomakielen tulkkien opastuskoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Viittomakielen tulkit sekä muut kuurosokeiden kanssa työskentelevät ihmiset, kuten toimintakeskuksien työntekijät, voivat saada kyselyn tuloksista vinkkejä omaan toimintaansa opastustilanteessa. Myös kuurosokeat voivat opinnäytetyön kautta oivaltaa uusia viestinnän mahdollisuuksia opastustilanteissa.