Creating Physical Education Lessons for Family Childminders
Pennanen, Hanna; Hottinen, Susanna (2013)
Pennanen, Hanna
Hottinen, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036046
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kuusi liikuntatuntia työelämän yh-teistyökumppaneillemme; kolmelle Klaukkalassa, Nurmijärvellä asuvalle perhepäivähoitajalle. Tavoitteenamme oli myös koota näistä liikuntatunneista perhepäivähoitajille ohjekirja. Tar-koituksena oli auttaa perhepäivähoitajia suunnittelemaan jäsenneltyjä ja tarkoituksenmukaisia liikuntatunteja, joita he voivat käyttää viikoittaisissa tapaamisissaan paikallisessa nuorisotalossa. Opinnäytetyömme koostuu neljästä pääkohdasta, tausta ja teoria, toiminnallinen vaihe, ohjekansio ja arviointi.
Suunnittelimme ja toteutimme kuusi liikuntatuntia kymmenelle lapselle, jotka olivat kahden ja kuuden ikävuoden välillä. Liikuntatunnit loimme pitäen mielessä työelämän kumppaneidemme tärkeimmän toiveen, että kaikki lapset pitäisivät tunneista ja osallistuisivat toimintaan. Liikuntatunteja suunnitellessamme tärkeimmät teoriamme liittyivät liikunnan opettamiseen sekä lasten ikäkohtaiseen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Lasten ikäkohtaisen kehityksen teoriassa erotimme lapset kolmeen eri ikäryhmään, jotta saisimme paremman kuvan jokaisen ikäryhmän koko kehityksestä. Käymme myös läpi ohjatun liikunnan tärkeyttä lapsen kehitykselle sekä käsittelemme suosituksia liikuntakasvatukselle varhaiskasvatuksessa.
Käytimme havainnointia liikuntatunneilla keinona arvioida lasten sitoutumista tunteja kohtaan, sen sijaan että olisimme keränneet sanallista palautetta lapsilta. Syynä tähän oli iso ikäjakauma ryhmässä ja siitä johtuva suuri ero lasten kyvyssä ilmaista itseään sanallisesti. Käytimme toimintaan sitoutuneisuuden arviointiasteikkoa leikki-ikäisille lapsille apunamme havainnoinnissa. Keräsimme myös palautetta perhepäivähoitajilta jokaisen liikuntatunnin jälkeen käyttäen palautelomaketta. Lisäksi kirjoitimme yksityiskohtaisen raportin jokaisesta tunnista, johon sisältyi kehityskeskustelu osio, jossa arvioimme työtämme. Toiminnallisesta vaiheesta kokosimme ohjekansion, joka sisälsi ohjeet liikuntatunneilla käyttämiimme aktiviteetteihin. Ohjekansion arvioivat työelämän kumppanimme sekä me.
Kaikista liikuntatunneista ja ohjekansiosta saaduista positiivisista palautteista, sekä lasten korkeasta sitoutuneisuuden tasosta liikuntatunteja kohtaan, pystyimme olettamaan, että hanke oli varsin onnistunut. Muutamista takaiskuista huolimatta voimme sanoa, että pääasiassa saavutimme opinnäytetyölle asettamamme tavoitteet.
Suunnittelimme ja toteutimme kuusi liikuntatuntia kymmenelle lapselle, jotka olivat kahden ja kuuden ikävuoden välillä. Liikuntatunnit loimme pitäen mielessä työelämän kumppaneidemme tärkeimmän toiveen, että kaikki lapset pitäisivät tunneista ja osallistuisivat toimintaan. Liikuntatunteja suunnitellessamme tärkeimmät teoriamme liittyivät liikunnan opettamiseen sekä lasten ikäkohtaiseen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Lasten ikäkohtaisen kehityksen teoriassa erotimme lapset kolmeen eri ikäryhmään, jotta saisimme paremman kuvan jokaisen ikäryhmän koko kehityksestä. Käymme myös läpi ohjatun liikunnan tärkeyttä lapsen kehitykselle sekä käsittelemme suosituksia liikuntakasvatukselle varhaiskasvatuksessa.
Käytimme havainnointia liikuntatunneilla keinona arvioida lasten sitoutumista tunteja kohtaan, sen sijaan että olisimme keränneet sanallista palautetta lapsilta. Syynä tähän oli iso ikäjakauma ryhmässä ja siitä johtuva suuri ero lasten kyvyssä ilmaista itseään sanallisesti. Käytimme toimintaan sitoutuneisuuden arviointiasteikkoa leikki-ikäisille lapsille apunamme havainnoinnissa. Keräsimme myös palautetta perhepäivähoitajilta jokaisen liikuntatunnin jälkeen käyttäen palautelomaketta. Lisäksi kirjoitimme yksityiskohtaisen raportin jokaisesta tunnista, johon sisältyi kehityskeskustelu osio, jossa arvioimme työtämme. Toiminnallisesta vaiheesta kokosimme ohjekansion, joka sisälsi ohjeet liikuntatunneilla käyttämiimme aktiviteetteihin. Ohjekansion arvioivat työelämän kumppanimme sekä me.
Kaikista liikuntatunneista ja ohjekansiosta saaduista positiivisista palautteista, sekä lasten korkeasta sitoutuneisuuden tasosta liikuntatunteja kohtaan, pystyimme olettamaan, että hanke oli varsin onnistunut. Muutamista takaiskuista huolimatta voimme sanoa, että pääasiassa saavutimme opinnäytetyölle asettamamme tavoitteet.