Potilasturvallisuuskulttuuri Turun kaupungin kotihoidossa

Abstract

Potilasturvallisuus on keskeinen hyvän ja laadukkaan hoitotyön osatekijä. Potilasturvallisuutta voidaan ymmärtää tunnistamalla niitä rakenteita, käsityksiä ja kokemuksia, joiden varassa organisaatio potilasturvallisuutta toteuttaa ja kehittää. Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli antaa lähtöarvio Turun kaupungin kotihoidon potilasturvallisuuskulttuurin tilasta ja tuottaa kehittämisehdotuksia sen edistämiseksi. Projekti perustui tutkimukseen, jolla selvitettiin kotihoidon työntekijöiden käsityksiä kotihoidon potilasturvallisuuskulttuurin organisatorisista ja psykologisista ulottuvuuksista. Kartoitus toteutettiin käyttäen Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n turvallisuuskulttuuri – kyselyä. Kysely osoitettiin koko henkilökunnalle (N = 659) ja kartoituksen vastausprosentti oli 19.3 % (n = 127). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin hyödyntäen turvallisuuskulttuurikyselyyn liittyvän mittausmallin organisatorisia ja psykologisia teemoja. Kyselyn avoimessa kysymyksessä vastaajat nostivat esiin mielestään tärkeitä potilasturvallisuuteen liittyviä kehityskohteita kotihoidossa. Kartoituksen tulosten perusteella Turun kaupungin kotihoidon potilasturvallisuuskulttuurin psykologisten ulottuvuuksien voidaan arvioida olevan hyvällä tasolla ja organisatoristen ulottuvuuksien kohtuullisen hyvällä tasolla. Vastaajat kokevat työnsä erittäin tärkeäksi ja potilasturvallisuus nähdään keskeisenä omaa työtä ohjaavana arvona. Kotihoidon henkilökunta on valpas havaitsemaan ja tunnistamaan potilasturvallisuuteen liittyviä asioita. Muutosten hallinta näyttää toteutuvan kotihoidon organisaatiossa melko huonosti. Tätä mieltä ovat niin esimiesasemassa olevat kuin ei–esimiesasemassa olevat vastaajat. Vastaajien mielestä kotihoidossa työskentelee henkilöitä, jotka eivät ole riittävän sitoutuneita turvalliseen toimintaan. Lisäksi syyllistämisen pelko saattaa vaikeuttaa virheiden myöntämistä. Tulosten pohjalta kotihoidon johto ja työntekijät voivat tarkastella organisaatiokulttuuriaan potilasturvallisuuden näkökulmasta. Kehityskohteiksi nousivat kartoituksen perusteella hallinnan tunne, turvallisuusjohtaminen, turvallisuuden ennakoiva kehittäminen sekä vaarojen, muutosten ja ulkopuolisten toimijoiden hallinta. Teoreettisen viitekehyksen kehittämisehdotuksille antaa VTT:n ja yhteistyökumppaneiden kehittämä potilasturvallisuuden adaptiivisen johtamisen malli.

Patient safety is an essential factor in good and high quality care work. Patient safety can be understood by identifying those structures, comprehensions and experiences upon which the organization carries out and improves patient safety. The aim of this development project was to give a preliminary evaluation of the state of the patient safety culture in home care in Turku and to produce development suggestions for its improvement. The project was based on a study where home care workers were asked about their views on the organisational and psychological dimensions of the patient safety culture. The survey was implemented by using the survey of Technical Research Centre of Finland (VTT) on safety culture. The survey was directed to the whole personnel (N = 659), and the response rate of the survey was 19.3% (n = 127). The material was analysed by statistical methods by utilizing organisational and psychological themes of the measurement model related to the safety culture survey. In the open question of the survey, the respondents expressed important development goals related to patient safety in home care. Based on the results of the survey, the psychological dimensions of the patient safety culture in the home care in Turku was able to be evaluated as being on a good level and the organisational dimensions on a reasonably good level. The respondents felt that their work was very important, and patient safety was found to be an essential value guiding their own work. The personnel in the home care were alert to notice and recognize matters related to patient safety. Change management appeared to have been realized in a fairly poor way. This was the opinion of the respondents in both supervisory and non-supervisory position. The respondents thought that there were persons working in the home care that were not committed enough to a safe activity. Furthermore, fear of being made feel guilty may make recognizing one's mistakes more difficult. On the basis of the results, the management and the personnel of the home care are able to study their organisational culture from the point of view of patient safety. Based on the survey, sense of control, safety management, proactive improvement of safety and control of dangers, changes and external operators were raised as development goals. The theoretical framework for development suggestions is given by the management model of adaptive patient safety, developed by the VTT and its partners for cooperation.