Kurikan muuttotutkimus : Sisään- ja poismuutto
Luoma, Suvi (2013)
Luoma, Suvi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076926
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Kurikan muuttoliikettä sisään- ja ulosmuuttaneiden osalta. Teoriaosuudessa perehdytään väestörakenteen, muuttoliikkeen ja kuntatalouden vaikutuksiin. Empiirisessä osuudessa perehdytään Kurikan muuttoliikkeen syihin kohderyhmään kohdistuvan kvantitatiivisen tutkimuksen perusteella. Kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset Kurikaan muuttaneet ja Kurikasta poismuuttaneet henkilöt vuosina 2011–2012. Kohderyhmä valittiin yhteistyössä Kurikan kaupungin edustajan kanssa.
Kohderyhmien mielikuvaa kunnasta ja muuton syitä tutkittiin kirjallisella kyselylomakkeella. Otokseen valittujen henkilöiden tiedot saatiin väestörekisteristä. Kyselylomakkeita lähetettiin Kurikkaan muuttaneille yhteensä 300 kappaletta ja Kurikasta pois muuttaneille yhteensä 300 kappaletta. Sisään muuttaneista kyselyyn vastasi 59 henkilöä ja heidän vastausprosenttinsa oli 20 %. Ulosmuuttaneista kyselyyn vastasi 51 henkilöä ja heidän vastausprosenttinsa oli 17 %. Molempien ryhmien yhteinen vastausprosentti oli 18,3 %.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sisään- ja poismuuttaneilla oli Kurikasta pääasiassa neutraali tai positiivinen kuva. Kurikkaa kuvailtiin pieneksi ja rauhalliseksi maalaiskaupungiksi, joka sopi erittäin hyvin lapsiperheille. Suurimmat syyt poismuutolle johtuivat työ- ja opiskelupaikkojen puutteesta. Muuttajat toivoivat myös parannuksia muun muassa sivukylien palveluihin, matkailupalveluihin ja vaikutusmahdollisuuksiin.
Muuttoliikkeen kääntäminen kunnalle myönteisemmäksi on hidas prosessi ja vaatii muuttoliikkeen seuraamista vuosittain. Asukkaiden viihtyvyyteen tulee panostaa, ja viihtyvyyden varmistamiseksi tulee asukkaiden mielipiteitä kuunnella ja toimia saatujen tulosten mukaisesti. Vuosittaiset kyselytutkimukset ovat päättäjille hyvä työkalu kunnan kehittämisessä.
Kohderyhmien mielikuvaa kunnasta ja muuton syitä tutkittiin kirjallisella kyselylomakkeella. Otokseen valittujen henkilöiden tiedot saatiin väestörekisteristä. Kyselylomakkeita lähetettiin Kurikkaan muuttaneille yhteensä 300 kappaletta ja Kurikasta pois muuttaneille yhteensä 300 kappaletta. Sisään muuttaneista kyselyyn vastasi 59 henkilöä ja heidän vastausprosenttinsa oli 20 %. Ulosmuuttaneista kyselyyn vastasi 51 henkilöä ja heidän vastausprosenttinsa oli 17 %. Molempien ryhmien yhteinen vastausprosentti oli 18,3 %.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sisään- ja poismuuttaneilla oli Kurikasta pääasiassa neutraali tai positiivinen kuva. Kurikkaa kuvailtiin pieneksi ja rauhalliseksi maalaiskaupungiksi, joka sopi erittäin hyvin lapsiperheille. Suurimmat syyt poismuutolle johtuivat työ- ja opiskelupaikkojen puutteesta. Muuttajat toivoivat myös parannuksia muun muassa sivukylien palveluihin, matkailupalveluihin ja vaikutusmahdollisuuksiin.
Muuttoliikkeen kääntäminen kunnalle myönteisemmäksi on hidas prosessi ja vaatii muuttoliikkeen seuraamista vuosittain. Asukkaiden viihtyvyyteen tulee panostaa, ja viihtyvyyden varmistamiseksi tulee asukkaiden mielipiteitä kuunnella ja toimia saatujen tulosten mukaisesti. Vuosittaiset kyselytutkimukset ovat päättäjille hyvä työkalu kunnan kehittämisessä.