Ensihoitajien (AMK) näkemys kulttuurisesta osaamisestaan sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sairaalan ulkopuolella työskentelevien AMK-ensihoitajien näkemystä kulttuurisen osaamisensa tasosta. Työssä selvitettiin myös sitä, tarvitsevatko he kulttuurista lisäkoulutusta. Ensihoitajien kulttuurista osaamista ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu.

Opinnäytetyön tilaaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Teimme kulttuurisiin taitoihin liittyvän opinnäytetyön, koska mielestämme kulttuurista opetusta on ensihoitajien opetussuunnitelmassa liian vähän. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä AMK-ensihoitajien tietoisuutta omista kulttuurisista taidoistaan ja asenteistaan sekä niiden vaikutuksesta ensihoitotyöhön. Opinnäytetyöstä on apua uusien opetussuunnitelmien kulttuurisen opetuksen suunnittelussa.

Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi Papadopouloksen, Tilkin ja Taylorin (2006) luoma kulttuurisen kompetenssin eli kulttuurisen osaamisen oppimisen malli, joka jakaa kulttuurisen oppimisen neljään eri tasoon: kulttuuriseen tietoisuuteen, kulttuuriseen tietoon, kulttuuriseen sensitiivisyyteen ja kulttuuriseen kompetenssiin. Oppija etenee tasolta toiselle sitä mukaa, kun kulttuuriset taidot kehittyvät.

Opinnäytetyömme oli kyselytutkimus, jossa käytettiin valmista kyselylomaketta. Kyselylomake koostui taustatiedoista ja väittämistä, jotka oli jaettu kulttuurisen kompetenssin oppimisen mallin tasojen mukaisesti.

Tulokset olivat samansuuntaisia, kuin aiemmissa hoitotyöntekijöille tehdyissä vastaavissa tutki-muksissa: kulttuurinen osaaminen on vahvinta kulttuurisen tietoisuuden tasolla. Kulttuurisen tiedon ja kulttuurisen sensitiivisyyden tasoista osaamista on huomattavasti vähemmän. Kulttuurisen kompetenssin tasoista osaamista on hyvin vähän. Suurin osa AMK-ensihoitajista koki tarvitsevansa lisää tietoa eri kulttuureista ja lisäkoulutusta kulttuurisiin taitoihin.

Opinnäytetyömme pohjalta voi tehdä lisätutkimusta esimerkiksi siitä, millaista koulutusta AMK-ensihoitajat tarvitsevat. Työmme voi myös toimia opetusmateriaalina.

The purpose of this thesis was to determine how UAS-paramedics working outside of the hospital view the level of their own cultural skills. The thesis also explored whether they need additional cultural training. There has not been previous research on the cultural competence of paramedics in Finland.

The thesis was made for Savonia University of Applied Sciences. We made a thesis about cultural competence as we felt that there was not enough cultural training in the paramedic curriculum. The purpose of this thesis was to increase the awareness of UAS-paramedics about their own cultural skills and attitudes as well as their impact on emergency care. The thesis will be helpful in planning cultural training for new curricula.

The theoretical framework for the thesis was the model for cultural competence or the model for the learning of cultural skills by Papadopoulos, Tilki and Taylor (2006), which divides cultural learning into four levels: cultural awareness, cultural knowledge, cultural sensitivity and cultural competence. The learner advances from one level to another as their cultural skills improve.

Our thesis was a survey study using a pre-made questionnaire form. The questionnaire form consisted of background information and claims which had been divided based on the different levels of cultural competence learning.

The results were in line with previous studies made on health workers: cultural skills are strongest at the level of cultural awareness. Cultural skills at the level of cultural knowledge and at the level of cultural sensitivity are significantly lower. There are very little cultural skills at the level of cultural competence. Most UAS-paramedics felt they needed more information about different cultures and additional training with cultural skills.

Further research based on this thesis can be conducted for example on what kind of additional training UAS-paramedics need. The thesis can also function as teaching materials.