Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Lapsen ja aikuisen välinen sanaton viestintä esiopetusryhmässä
Kanniainen, Katja (2009)
Lataukset:
Kanniainen, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077200
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena on lapsen ja aikuisen välinen sanaton viestintä esiopetusryhmässä, ja kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus kuuluuu osana VKK-metro -
hankkeeseen, joka on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen hanke. VKK- metro hanke on varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke, johon kuuluu pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Helsingin yliopisto sekä sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. Opinnäytetyön aihe tuli Laureaammattikorkeakoulun kautta. Tutkimuspäiväkodin omasta tavoitteesta muotoutui opinnäytetyön tavoite, joka oli työelämän luoman havainnointilomakkeen testaaminen ja kasvattajien sanattoman viestinnän havainnointi. Tutkimuskysymyksinä oli, millainen näkemys lastentarhanopettajilla
on omasta sanattomasta viestinnästään, mitkä sanattoman viestinnän piirteet tekevät kasvattajasta hyvän viestijän sekä mitä sanattoman viestinnän elementtejä näkyy päiväkodin arjessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä olivat tarkkaileva havainnointi ja teemahaastattelu.
Palautteen antamisessa käytin myös palautekeskustelua. Havainnointitilanteita olivat ohjattu
tilanne, siirtymätilanne ja vapaa leikki ja havainnointikertoja oli yhteensä kuusi. Havainnointiin
osallistui kaksi ryhmää, joista toinen oli esiopetusryhmä ja toisessa ryhmässä puolet oli
esikouluikäisiä ja puolet viisivuotiaita. Aineistonkeruun toteutin syksyllä 2009 havainnointien
ja haastattelujen muodossa. Havainnoitavina kasvattajina oli kaksi lastentarhanopettajaa,
yksi kummastakin ryhmästä. Sekä havainnointeja että haastatteluja varten laadin lomakkeet,
joiden avulla oli helpompaa kerätä tietoa tutkimuskysymyksiä varten.
Tutkimusaineiston jaottelin havainnointitulosten kohdalla havainnointitilanteisiin, ja käsittelin
kummatkin lastentarhanopettajat erikseen. Haastattelutulosten kohdalla jaottelin osiot
haastattelulomakkeen kohtien mukaan sanattomaan viestintään sekä lomake-kohtaan. Tutkimustuloksista
ilmeni, että tutkimuksessa mukana olleet kasvattajat olivat sanattomassa viestinnässään
samantyylisiä. He painottavat omassa viestinnässään katsetta ja katsekontaktia,
ilmeitä ja eleitä sekä koskettamista. Viestinnästä yleensä he sanoivat, että ajan määrällä on
merkitystä viestinnän onnistumisen kannalta. Lasten iällä on myös väliä sanattoman viestinnän
elementtien suhteen. Pienten lasten kanssa koskettaminen on yleisempää kuin vanhempien
lasten kanssa.
Tutkimusmenetelmät tuntuivat alusta asti sopivilta ja omaan tyyliin luontevilta. Havainnoinnin
ja haastattelun avulla sain tietoa tarpeeksi vastatakseni tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön
tuotoksena syntyi muokattu havainnointilomake, jota tutkimuspäiväkoti saa tulevaisuudessa
käyttää ammattitaidon kehittämisessä.
hankkeeseen, joka on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen hanke. VKK- metro hanke on varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke, johon kuuluu pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Helsingin yliopisto sekä sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. Opinnäytetyön aihe tuli Laureaammattikorkeakoulun kautta. Tutkimuspäiväkodin omasta tavoitteesta muotoutui opinnäytetyön tavoite, joka oli työelämän luoman havainnointilomakkeen testaaminen ja kasvattajien sanattoman viestinnän havainnointi. Tutkimuskysymyksinä oli, millainen näkemys lastentarhanopettajilla
on omasta sanattomasta viestinnästään, mitkä sanattoman viestinnän piirteet tekevät kasvattajasta hyvän viestijän sekä mitä sanattoman viestinnän elementtejä näkyy päiväkodin arjessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä olivat tarkkaileva havainnointi ja teemahaastattelu.
Palautteen antamisessa käytin myös palautekeskustelua. Havainnointitilanteita olivat ohjattu
tilanne, siirtymätilanne ja vapaa leikki ja havainnointikertoja oli yhteensä kuusi. Havainnointiin
osallistui kaksi ryhmää, joista toinen oli esiopetusryhmä ja toisessa ryhmässä puolet oli
esikouluikäisiä ja puolet viisivuotiaita. Aineistonkeruun toteutin syksyllä 2009 havainnointien
ja haastattelujen muodossa. Havainnoitavina kasvattajina oli kaksi lastentarhanopettajaa,
yksi kummastakin ryhmästä. Sekä havainnointeja että haastatteluja varten laadin lomakkeet,
joiden avulla oli helpompaa kerätä tietoa tutkimuskysymyksiä varten.
Tutkimusaineiston jaottelin havainnointitulosten kohdalla havainnointitilanteisiin, ja käsittelin
kummatkin lastentarhanopettajat erikseen. Haastattelutulosten kohdalla jaottelin osiot
haastattelulomakkeen kohtien mukaan sanattomaan viestintään sekä lomake-kohtaan. Tutkimustuloksista
ilmeni, että tutkimuksessa mukana olleet kasvattajat olivat sanattomassa viestinnässään
samantyylisiä. He painottavat omassa viestinnässään katsetta ja katsekontaktia,
ilmeitä ja eleitä sekä koskettamista. Viestinnästä yleensä he sanoivat, että ajan määrällä on
merkitystä viestinnän onnistumisen kannalta. Lasten iällä on myös väliä sanattoman viestinnän
elementtien suhteen. Pienten lasten kanssa koskettaminen on yleisempää kuin vanhempien
lasten kanssa.
Tutkimusmenetelmät tuntuivat alusta asti sopivilta ja omaan tyyliin luontevilta. Havainnoinnin
ja haastattelun avulla sain tietoa tarpeeksi vastatakseni tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön
tuotoksena syntyi muokattu havainnointilomake, jota tutkimuspäiväkoti saa tulevaisuudessa
käyttää ammattitaidon kehittämisessä.