Perintäprosessi ja maksuviivästysdirektiivin muutos

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten 16.03.2013 voimaan astuva maksuviivästysdirektiivin muutos tulee vaikuttamaan perintäprosessiin- ja perintään toimialana. Tutkimus antaa lukijalle tietoa siitä kuinka perintää on hoidettu ennen muutosta ja kuinka prosessi hoidetaan muutoksen jälkeen. Tavoitteena on myös tuoda selkeästi esille kuinka paljon muutos tulee vaikuttamaan velkojan ja velallisen asemaan.

Tutkimuksen teoreettisessa osiossa syvennyttiin perintäprosessiin kuluttaja- ja yrityssaatavien näkökulmasta, siihen liittyvään lainsäädäntöön ja hyvän perintätavan noudattamiseen. Lähdemateriaalina teoriaosuudessa on käytetty perintään liittyvää kirjallisuutta ja lainsäädäntöä.

Tutkimuksen empiirisessä osuudessa kuvattiin tulevia muutoksia ja sitä, kuinka paljon muutokset tulevat muuttamaan perintäprosessia. Osuudessa esitellään myös hyvät ja huonot puolet muutokseen liittyen niin velallisen, kuin velkojan kannalta. Aineisto empiiriseen osioon on hankittu havainnoimalla sekä teemahaastatteluilla kahdelle perintäalalla työskentelevälle henkilölle.

Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että perintäala tulee muuttumaan direktiivin myötä huomattavan paljon. Tämä tulee mitä todennäköisimmin aiheuttamaan ammattimaisesti perintää harjoittavien pienyrityksien vetäytymistä alalta.

Johtopäätöksenä todettiin, että muutos tuo myös lisää kilpailua perintätoimistojen välillä. Monet perintätoimistot tulevat varmasti jatkossa laajentamaan palveluitaan m. laskurahoituksen suuntaan. Saatavien kotiuttaminen todennäköisesti hidastuu, sillä maksumoraali muuttuu, koska perintätoimistot eivät enää voi painostaa velallista suorittamaan saatavaa nopeasti vetoamalla kulujen kasvamiseen.

The aim of the present thesis was to investigate how the change in the late payment directive which comes into effect on 16th March 2013 will affect the collection process and the field. The thesis provides a reader with information and a picture of how the collection was taken care of before the change and how the process will be handled after the change. The aim was also to point out clearly how much the change is going to affect the position of the creditor and the debtor.

The theoretical part of the study investigated the collection process especially from the consumer and corporate debt point of view. It also discussed related legislation and good collection practices.

The empirical part described the up-coming changes and how much the changes will transform the process of the collection. This section presented the pros and cons of the change from the debtor and the creditor’s point of view. The content of the empirical section was obtained by observing as well as interviewing two representatives that work with collections.

Based on the results of the thesis, it can be concluded that the collection field will change significantly resulting in a considerable amount of small businesses that carry out professional debt recovery to withdraw from the field. The change will also bring more competition in the field of debt collection agencies. Many collection agencies are bound to continue to expand their services for example to factoring as well. Repatriation of claims is likely to fall, as the payment moral changes, because the debt-collection agencies will no longer be able to put pressure on the debtor to pay the claim quickly by relying on an increase in costs.