Pelto-ohdakkeen luonnonmukainen torjunta : Torjuntamenetelminä puolikesannointi ja kompensaatiopisteeseen ajoitettu niittäminen
Tahvola, Essi (2013)
Tahvola, Essi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148391
Tiivistelmä
Pelto-ohdake (Cirsium arvense) on eräs haitallisimmista kestorikkakasveista Suomessa ja muualla maailmassa. Kasvin haitallisuus perustuu sen hyvään kilpailukykyyn viljeltäviä kasveja vastaan sekä aggressiiviseen leviämiseen adventiivisten juurivesojen ja juurakon kappaleiden välityksellä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin mekaanisten torjuntakeinojen, puolikesannoinnin ja kompensaatiopisteeseen ajoitetun niittämisen vaikutuksia pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen. Nämä torjuntakeinot soveltuvat sekä luonnonmukaiseen että tavanomaiseen tuotantoon.
Tutkimukset suoritettiin vuosien 2010–2012 välisinä kasvukausina. Vuonna 2010 määriteltiin lähtötilanne pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheydestä laskemalla versojen lukumääriä koeruuduista. Vuonna 2011 suoritettiin varsinaiset torjunnat. Puolikesannointi toteutettiin kyntämällä tutkittava alue kesken kasvukauden, jonka jälkeen sitä äestettiin ennen kylvöä. Niittäminen kompensaatiopisteessä toteutettiin havainnoimalla kasvuston kehitysvaiheita ja ajoittamalla niitot optimaaliseen torjuntahetkeen. Vuonna 2012 torjuntamenetelmien vaikutukset pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen arvioitiin laskemalla versojen lukumääriä koeruuduista.
Molemmat torjuntamenetelmät vaikuttivat pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen huomattavasti. Kesannointimenetelmällä pesäkkeiden versotiheys laski 62 % ja niittomenetelmällä 48 % vuosien 2010 ja 2012 välillä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin mekaanisten torjuntakeinojen, puolikesannoinnin ja kompensaatiopisteeseen ajoitetun niittämisen vaikutuksia pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen. Nämä torjuntakeinot soveltuvat sekä luonnonmukaiseen että tavanomaiseen tuotantoon.
Tutkimukset suoritettiin vuosien 2010–2012 välisinä kasvukausina. Vuonna 2010 määriteltiin lähtötilanne pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheydestä laskemalla versojen lukumääriä koeruuduista. Vuonna 2011 suoritettiin varsinaiset torjunnat. Puolikesannointi toteutettiin kyntämällä tutkittava alue kesken kasvukauden, jonka jälkeen sitä äestettiin ennen kylvöä. Niittäminen kompensaatiopisteessä toteutettiin havainnoimalla kasvuston kehitysvaiheita ja ajoittamalla niitot optimaaliseen torjuntahetkeen. Vuonna 2012 torjuntamenetelmien vaikutukset pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen arvioitiin laskemalla versojen lukumääriä koeruuduista.
Molemmat torjuntamenetelmät vaikuttivat pelto-ohdakepesäkkeiden versotiheyteen huomattavasti. Kesannointimenetelmällä pesäkkeiden versotiheys laski 62 % ja niittomenetelmällä 48 % vuosien 2010 ja 2012 välillä.