Suomen kansainvälisen pelastustoimen resurssien käytettävyys pelastuslaitoksien tukena
Kareinen, Jani (2013)
Kareinen, Jani
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158650
Tiivistelmä
Kyseessä oli hankkeistettu opinnäytetyö, joka on toteutettu sisäasiainministeriön pelastusosaston kansainvälisen yksikön toimeksiannosta. Kehittämistehtävän päätavoitteena oli laatia toimintamalli Suomen kansainväliseen pelastustoimintaan osoitettujen resurssien käytöstä kotimaassa. Päätavoitteeseen pääsemiseksi työssä kartoitettiin pelastustoimialueiden tarpeita ja haettiin tukea onnettomuustilastoista. Selvitettävänä oli myös pelastusmuodostelmien hälyttämisjärjestelmä, henkilöstön ja kaluston logistiset järjestelyt sekä vakuutusjärjestelyt. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat pelastusmuodostelmien koulutusjärjestelmät.
Kehittämistehtävän päälähestymistapana toimivat tapaustutkimukseen liitettävät metodit. Tutkimuksen tieto kerättiin pääosin asiantuntihaastattelujen sekä kyselyn ja dokumenttianalyysin keinoin. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja kvantitatiivisin metodein. Kehittämistyö osoitti kotimaassa tarpeen kansainvälisen pelastustoimen resurssien käyttämiseksi. Sitä tukivat myös onnettomuustilastoista saatu informaatio. Pelastusmuodostelmien käyttö vaatii toimivan hälytysjärjestelmän sekä logististen järjestelyjen sujuvuuden niin kaluston kuin henkilöstön osalta. Lisäksi vakuutusjärjestelyt ja kouluttautuminen ovat huomioitavia asioita.
Kansainvälinen pelastustoiminta tulisi ensisijaisesti nähdä kansallisena varautumisena ja pelastuslaitoksien tukemisena. Toimintaan tulisi saada mukaan kaikki pelastustoimialueet sopimuspohjaisesti. Hälyttämisessä tulisi hyödyntää Kriisinhallintakeskuksen hälytysmekanismia. Kotimaassa kuljetusjärjestelyjen tulisi järjestyä ensisijaisesti maantieliikennöinnin kautta. Valtion tulisi osallistua kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien käytöstä kotimaassa syntyneisiin kuluihin yhdessä pelastustoimialueiden kanssa. Koulutuksia ja erikoiskalustoa voitaisiin käyttää hyödyksi pelastuslaitoksien sisäisissä koulutuksissa.
Kehittämistehtävän päälähestymistapana toimivat tapaustutkimukseen liitettävät metodit. Tutkimuksen tieto kerättiin pääosin asiantuntihaastattelujen sekä kyselyn ja dokumenttianalyysin keinoin. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja kvantitatiivisin metodein. Kehittämistyö osoitti kotimaassa tarpeen kansainvälisen pelastustoimen resurssien käyttämiseksi. Sitä tukivat myös onnettomuustilastoista saatu informaatio. Pelastusmuodostelmien käyttö vaatii toimivan hälytysjärjestelmän sekä logististen järjestelyjen sujuvuuden niin kaluston kuin henkilöstön osalta. Lisäksi vakuutusjärjestelyt ja kouluttautuminen ovat huomioitavia asioita.
Kansainvälinen pelastustoiminta tulisi ensisijaisesti nähdä kansallisena varautumisena ja pelastuslaitoksien tukemisena. Toimintaan tulisi saada mukaan kaikki pelastustoimialueet sopimuspohjaisesti. Hälyttämisessä tulisi hyödyntää Kriisinhallintakeskuksen hälytysmekanismia. Kotimaassa kuljetusjärjestelyjen tulisi järjestyä ensisijaisesti maantieliikennöinnin kautta. Valtion tulisi osallistua kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien käytöstä kotimaassa syntyneisiin kuluihin yhdessä pelastustoimialueiden kanssa. Koulutuksia ja erikoiskalustoa voitaisiin käyttää hyödyksi pelastuslaitoksien sisäisissä koulutuksissa.
