Ulosottomenettely velkojan kannalta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on esittää ulosottoprosessi velkojan kannalta selkeästi ja yksinkertaisesti. Opinnäytetyö toimii eräänlaisena alkuoppaana ulosottoprosessiin. Työhön ei liittynyt tutkimusta, vaan tiedot on kerätty laista ja muista lähteistä.

Pakkotäytäntöönpanosta, joka liittyy siviiliprosessiin, käytetään yleensä nimitystä ulosotto. Ulosottokaaren mukaan pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu, tuomioon tai muuhun ulosottoperusteeseen sisältyvä yksityisoikeudellinen velvoite. Velvoitteet ovat yleensä maksuvelvoitteita, mutta voivat koskea myös omaisuuden luovuttamista tai huoneiston hallintaa.

Ulosotto lähtee yleensä liikkeelle siitä, että hakija (velkoja) ei ole saanut saatavaansa suoritusta ja hakee oikeudelta suoritustuomiota, jossa on asetettu velvoite. Joissakin tapauksissa ulosottoon riittää toimivaltaisen viranomaisen maksuunpano. Saatuaan ulosottoperusteen velkoja toimittaa ulosottomiehelle hakemuksen, jonka saapuminen ulosottovirastoon saa ulosottoasian vireille. Uusi ulosottokaari astui voimaan 1.1.2008, mutta lakia ei uudistettu kerralla, vaan vuosien varrella on tehty useita osittaismuutoksia. Uudistukset ovat tuoneet mukanaan muuttuneita käsittelyvaiheita ja uusia järjestelmiä, kuten varattomuustodistus ilman vireillepanoa, suppea ulosotto ja passiivisaatavaksi rekisteröinti. Hakijan tulee siis ilmoittaa jo ulosottohakemuksessa, miten laajasti ulosottoperuste pannaan täytäntöön ja pyydetäänkö passiivisaatavaksi rekisteröintiä.

Ulosottoprosessi voi edetä kolmea polkua: suppea ulosotto, normaali ulosotto tai varattomuustodistuksen pyytäminen. Prosessin aikana selvitetään mm. ulosoton periaatteet, ulosottoperusteet, asian vireillepano, ulosoton organisaatio, ulosmittauksen vaihtoehdot, ulosottotoimitus, myynti ja varojen tilitys, vireilläolon päättyminen, passiivirekisteröinti, pakkokeinot, ulosmittaus, varattomuuseste, takaisinsaantikanne ja muutoksenhaku.

Ulosottokaari on laaja ja paikoin monimutkainenkin säädös. Tämän vuoksi sen yksityiskohtainen läpikäyminen opinnäytetyössä on mahdotonta. Opinnäytetyössä pitäydytään ulosottokaaren yleisesitykseen ja tuodaan esille tärkeimpiä asioita velkojan kannalta. Lähdeviitteitä voi käyttää apuna yksityiskohtien selvittelyssä.

The aim of my final study is to present distinctly and simply the enforcement process concerning the creditor. My final study will function as an initial guide to the enforcement process. The research is not attached to my work, but the information concerning enforcement was gathered from acts and other literature sources.

The enforcement that is connected with civil procedure is called distraint. According to the law of enforcement the civil obligation demanded in civil or criminal lawsuit, which is included in the judgment and in other enforcement grounds, has to be enforced. The obligations are usually charge obligations but can also have reference to conveyancing of the respective property and possession of the tenement.

The progress of events in distraint begins usually when an applicant (creditor) has not received settlement of debt and appeals to a court for obligation payment. In some cases the debiting by the competent official is adequate. After receiving the enforcement grounds the creditor will deliver an application to the bailiff who will file the case. The new law of enforcement entered into force on 1 January 2008, but the law was not brought up to date at once. There have been a couple of reforms during the years. The reforms have brought changed hearing stages and new methods such as the certificate of lack of means without pending, limited enforcement and passive registration. Nowadays the applicant has to inform in an enforcement application how widely the basis for enforcement is enforced and if the passive registration is wanted.

The process of enforcement can advance along three different paths: limited enforcement, normal enforcement or asking for the certificate of lack of means. During the process the following aspects are made clear: the principles of enforcement, grounds of enforcement, initiation, organisation, alternatives of distraint, enforcement execution, sale and account of assets, expiration of pending, passive registration, coercive measures, distraint, barred for lack on means, appeal against judgment by default and appeal.

The act of enforcement is an extensive and in places also an intricate enactment. Therefore it is impossible to go over the enactment in detail in the final study. Thus the study focuses on a general presentation and brings forth only the most important matters concerning creditor. Please, use the source material when solving details.